12-minuuttinen avauskappale Beyond The Sun ei peittele vaikutteitaan. Motorisesti svengaava rytmi, tiukasti toistuva kitarariffi ja kosmisesti pulputtavat, sirisevät ja vinkuvat syntetisaattorit kuljettavat psykedeelistä avaruusrakettia. Raketti on koottu Hawkwindin lunastuskuntoon kolaroimien alusten jäänteistä. Onneksi Litmuksen spacerock-insinöörit ovat lisänneet Hawkwindin piirustuksiin myös omia vipstaakejaan, hypermoottoreitaan sekä kaleidos- ja periskooppejaan.
Auroran avaruusjunnaus on perinnetietoista, mutta siinä on tarpeeksi omapäistä kunnianhimoa. Välillä yhtyettä pystyy kutsumaan futuristiseksi ilman retro-etuliitettä. Soundimaailmakin on 2000-lukulaisen kirkas ja kuulas. Vanhojen hämyjen jippoja on päivitetty ansiokkaasti.
Levyä määrittää mukavan ankara kitaratyöskentely. Tehokkaimmillaan Litmus jauhaa eteenpäin pysäyttämättömästi, kuulostaen metallivaihteelle juuttuneelta Circleltä. Sopivin väliajoin vajotaan hiljaa kiemurtelevaan syntetisaattoripyörteeseen. Sitten taas polkaistaan rasvattu riffimoottori käyntiin. Tylsää tulee ainoastaan joidenkin mielikuvituksettomien kitarasoolojen aikana.
Jollei Litmus ole spacerockin tulevaisuus, on se ainakin hyvä nykyisyys.