MURDERDOLLS: Beyond The Valley Of The Murderdolls

Murderdolls on nimenä suhteellisen tuntematon, mutta ei kauan. Siitä pitävät huolen kitaristi Joey Jordisonin maineteot Slipknotin rumpalina ja kitaristi Tripp Eisenin pesti Static-X:ssä. Eli kyseessä on uusi amerikkalainen superryhmä, joka on herättänyt huomiota jo jäsentensä vuoksi ennen kuin edes musiikkia on ollut kuultavissa.

Miltä Murderdolls sitten kuulostaa? Alkuun täytyy todeta, että mikäli joku odottaa kuulevansa Slipknotin kaltaista ankaraa paahtoa tai Static-X:n asennemetallista räpätystä, pettyy pahasti. Murderdollsilla ei ole juurikaan yhteistä tunnetuimpien jäsentensä varsinaisten ykkösbändien kanssa. Pikemminkin Murderdolls on hämmentävä keitos B-luokan kauhuelokuvia ja kieroutunutta uusiopunkkia Misfitsin jalanjäljissä. Glenn Danzigin sijasta vokalisti Wednesday 13 kuulostaa kuitenkin Alice Cooperin, Dani Filthin ja Marilyn Mansonin ristisiitokselta, mikä erottaa Murderdollsin muista uuden polven jenkkipunkkareista imagonsa lisäksi. Itse bändi nimeää vaikuttajikseen Mötley Crüen, Twisted Sisterin ja Alice Cooperin, mutta Lissua lukuun ottamatta Murderdollsissa ei juurikaan kuulu 80-luvun meikkihevibändien vaikutus.

Vaikka soitto kulkee erinomaisesti ja tuotanto on todella massiivinen, ei Murderdolls herätä suurempia hurraahuutoja. Viisikon suurin ongelma on, ettei sillä ole riittävän hyviä biisejä kokonaiselle albumille. Love At First Fright potkii hyvin ja voisi toisenlaisilla lyriikoilla olla peräisin minkä tahansa skeittipunkbändin hittitehtaasta. She Was A Teenage Zombie kuulostaa puolestaan räkäiseltä Misfitsiltä kertosäkeensä kailotuksia myöten. Muu materiaali jää näiden rinnalla valitettavan anonyymiksi, koska yhtye ei ole onnistunut luomaan kappaleet toisistaan erottavia koukkuja esikuviensa tyyliin.

Beyond The Valley Of The Murderdolls on ookoo debyytti, joka kuitenkin jäisi ilman superjäseniään varmasti suhteellisen vähälle huomiolle keskinkertaisten sävellysten vuoksi.