Of Monsters And Menin debyyttilevyltä My Head Is An Animal (2011) lohkaistu Little Talks -hitti nosti islantilaisbändin pikareittiä maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Samalla yhtye sai kuulla loputtomia vertailuja Arcade Firen suuntaan, vaikka ainoat yhteneväisyydet bändeillä ovat kahden vokalistin käyttö sekä osin samasta vaikutelaarista ammentava soundivalikoima. Of Monsters And Men on vahvasti omillaan oleva yhtye ja tämän viimeistään Beneath The Skin todistaa.
Viisikon kakkoslevy häviääkin debyytille oikeastaan vain hittien määrässä. Beneath The Skin on täysipainoinen ja hyvällä tavalla harkittu pitkäsoitto, jossa draaman kaari kestää vaivattomasti sen alusta loppuun. Aikaa ja perehtymistä levy kuitenkin vaatii – kappaleet murtautuvat kuulijan selustaan pikku hiljaa yksi kerrallaan.
Muiden muassa Musen ja Jane’s Addictionin tuottajana meritoitunut Rich Costey on tuonut Of Monsters And Menin jo entuudestaan monipuoliseen sointimaailmaan kauttaaltaan lisää voimaa. Hyvä esimerkki tästä on lähes avantgardistiseen meteliin yltyvä Thousand Eyes, yksi levyn ehdottomista kulmakivistä.
Skandinaaviseen ilmaisuun sopiva jämäkkyys tekisi monelle muullekin hissutteluun taipuvalle indie-orkesterille vain hyvää.
