ZETABOO: MediZine

XL/Avanto-kitaristi/kosketinsoittaja Jarmo Saaren, Värttinä-basisti Pekka Lehden, Ismo Alanko Säätiö-rumpali Marko Timosen ja enemmän tai vähemmän etnisistä projekteistaan tunnetun Anna-Mari Kähärän liitto jatkaa maukkaan debyyttinsä hybridi-linjaa. Jazz-sävyjä on vähennetty, vocoderia ja thereminiä lisätty ja etnoastetta ugrilaistettu. Bändin erikoispiirre piilee siinä, ettei paljon hanuriakin soittava Kähärä käyttäydy laulusolistin tavoin, vaan ikään kuin koskettimina ja taustalaulajana. Lopputulos tuntuu instrumentaalilta, vaikkei sitä teknisesti olekaan.
Cocktailin maukkuus vaihtelee. Levyn pisin raita, liki 12-minuuttinen Mantra tiivistää levyn ongelman haahuilemalla ja hoilailemalla harmittoman staattisesti, tämä ei koske Mongo Aaltosen hienoa introa, kuin jonkin puolivillaisen kotimaisen tv-sarjan soundtrack. Juohevasti soljuva musa maistuu toisinaan taustamusiikilta ja/tai turhan tutulta Suomi-tunnelmoinnilta.
Parhaat hetket kuitenkin vakuuttavat. Jämerästi svengaava $$$ yhdistää raikkaasti vanhan koulun jazz-kitarointia thereminin mystiseen ujellukseen symbaalien suhinassa. Haitarin, maniskan sekä funkysti keskustelevien rumpujen ja perkussioiden ajama Tonto saa suviyöhönsä outoa puhtia luuppimaisesti läikähtelevästä dynamiikasta. Hypnoottisen bassolinjan ja afrikkalaisperkussioiden kuljettama Checkpoint Charlie gruuvaa jo todella upeasti, todellisena maailmanmusiikkina, kitaran sukellellessa iloisesti avaruudessa. Tällä talenttipakilla veikkaan ZetaBoon olevan vahvimmillaan lavalla.