Entinen Megadeth-basisti David Ellefson sanoo, että Ace Frehleyn kuolema on merkittävyydessään yhtä järisyttävä kuin kitaristilegenda Eddie Van Halenin siirtymä ajasta iäisyyteen vuonna 2020.
”Se oli ehdottomasti surullista”, Ellefson toteaa detroitilaisen WRIF-radiokanavan haastattelussa. ”Ace Frehleyn kuolema vertautuu merkittävyydessään Eddie Van Haleniin. Hän oli niin vaikutusvaltainen, toki ihan toisenlainen soittaja. Ace ja Eddie eivät ainoastaan saaneet meitä ryhtymään muusikoiksi, he saivat meidät haluamaan rocktähdiksi. Se on se ero. Kiss sai pyrkimään kohti seuraavaa tasoa, ja yhtye loi alkuaikoinaan manageri Bill Aucoinin komennossa jotain tavoittamatonta.”
”Nyt meillä on Ghost, Sleep Token ja Trans-Siberian Orchestra, jotka tavallaan jatkavat Kissin viitoittamalla riellä, mutta se teki sen ensimmäisenä, ja kun he lopettivat, Kiss oli edelleen iso juttu. Vain Kissin keikalla voi kolme jätkää laskeutua katosta platform-bootseissaan.”
Ellefson ja Frehley olivat ystäviä, joskaan eivät kaikkein läheisimpiä sellaisia.
”Meistä tuli Acen kanssa ystäviä – ei tosin läheisiä”, Ellefson sanoo. ”Meillä oli toistemme puhelinnumerot. Tekstasin hänelle aina synttärionnittelut, ja tekstailimme hänelle Frank Bellon [Anthrax] kanssa, koska Ace soitti soolon [Late-kappaleelle] Altitudes & Attitude -levylle, mistä olimme todella kiitollisia. Hän oli sankarimme. Kissiä on kiittäminen siitä, että puhun nyt kanssasi. Destroyer oli ensimmäinen ostamani levy. Hankin sen aikoinaan kasettina. Ja Kissin Aliven heti perään. Sitten palasin ajassa taaksepäin ja kuuntelin Dressed to Killin, Hotter than Hellin, ensimmäisen levyn ja niin edelleen. Olin kovan luokan Kiss-fani aina Alive II:een asti, mutta en sitten enää ostanut Dynastya ja siirryin muihin juttuihin.”
Nuoruusvuosien fanitus jätti kuitenkin ikuisen jäljen basistiin.
”Kiss oli minun The Beatlesini samalla tavoin kuin The Beatles oli Kissin The Beatles”, Ellefson toteaa. ”Rakastan Gene Simmonsin bassonsoittoa.”
