Astia-studion pomo, tuottaja-äänittäjä Anssi Kippo on julkaissut mielenkiintoisen ja pitkän blogikirjoituksen, jossa tämä muistelee, miten 30 vuotta sitten, 6.7.1995 kaksi innokasta teinipoikaa saapui äänittämään yhtyeensä toista demoa Kipon valvovan silmän alle. Kyseiset ”siloposkiset hevarit” olivat laulaja-kitaristi Alexi Laiho ja rumpali Jaska Raatikainen ja yhtye Inearthed, josta tuli myöhemmin Children of Bodom.
”Kun pyörittämäni äänitysstudio joulukuussa 2024 täytti 30 vuotta, löysin kasan alkupään sessioista pitämiäni päiväkirjoja, ja niiden lukeminen innosti koostamaan tämän kirjoituksen”, Kippo pohjustaa.
Ubiquitous Absence of Remission -demon tekemiseen oli varattu kolme päivää. Jaska Raatikainen, jonka kommenteilla Kippo on täydentänyt blogitekstiä, kertoo menneensä äänityksiin kahdestaan Laihon kanssa, koska ”kukaan muu bändistä ei päässyt tai muita ei ollut bändissä.”
Ensimmäisenä studiopäivänä työtunteja kertyi 8,5 ja nauhalle saatiin pienen lämmittelyn jälkeen kolmen biisin rummut ja komppikitarat, jotka taltioitiin samaan aikaan. Päivä jatkui komppikitaroiden jälkiäänityksien, Laihon soittamien bassojen sekä akustisen kitaran merkeissä. Toisena studiopäivänä levylle äänitettiin kosketinsoitinosuuksia, joita ei oltu alun perin suunniteltu levylle.
”Synajutut tulivat mielestäni ex tempore -lisänä vasta studiossa, koska syna sattui olemaan siinä hollilla. Muistan hyvin tilanteen, kun Allun kanssa soitimme koskettimet samanaikaisesti narulle. Pieni sovitus, treeni ja äänitys. Bravo!” Raatikainen muistelee.
”Oli erittäin hellyttävää seurata vierestä, kun Alexi soitti oikean ja Jaska samaan aikaan vasemman käden osiot samalla kosketinsoittimella”, Kippo lisää.
Myös levyllä vieraillut laulaja Niina Keitel kommentoi studiosessiota blogitekstissä. Keitel muistaa äänityssessiot helppona ja vaivattomana.
”Sain Astialla käsiini nuotit, ja äänitettiin sitten lauluraidat alta pois. Jaska ja Alexi tuntuivat tietävän hyvinkin tarkkaan, millaisia juttuja he demolle halusivat niin tunnelman kuin äänenkäytönkin suhteen. Olin myös vaikuttunut heidän teknisestä osaamisestaan ja musiikin kompleksisuudesta. Esimerkiksi polyrytmiikkaa en ollut aiemmin kyseisessä musiikkityylissä kuullut”, Keitel kehuu.
Toinen studiopäivä kesti kuusi tuntia ja kolmas, joka sisälsi myös miksauksen sekä master- ja kuuntelukasettien tekemisen, kesti 9,5 tuntia. Kaiken kaikkiaan aikaa sessioihin meni roudauksineen ja soundcheckeineen 27 tuntia. Sessiot olivat niin onnistuneet, että Kipon ja Inearthedin/Children of Bodomin yhteistyö jatkui lähes kymmenen vuotta.
”Muistan elävästi miettineeni Ubiquitous Absence of Remission -demoa äänittäessäni, että olisipa hienoa, jos saisin tehdä enemmän tällaista musiikkia. Joskus vieno toive saattaa käydä toteen!” Kippo kirjoittaa.
Lue mielenkiintoinen blogiteksti kokonaisuudessaan tästä.
