Beth on Kiss-yhtyeen neljänneltä pitkäsoitolta (Destroyer, 1976) neljäntenä singlenä julkaistu balladi, josta tuli yhtyeen kaupallisesti menestynein hitti Yhdysvalloissa, nousten Billboardin singlelistalla korkeimmillaan sijalle seitsemän asti. Bethin tekijätietoihin on merkitty biisin laulanut rumpali Peter Criss, joka perimätiedon mukaan kirjoitti kappaleen yhdessä Crissin entisen Chelsea-yhtyeen kitaristi Stan Penridgen kanssa.
Hiljattain Professor of Rockin haastattelussa Kiss-basisti Gene Simmons kuitenkin totesi, että legenda siitä, että Crissillä olisi mitään tekemistä kappaleen kirjoittamisen suhteen, on vain legendaa.
”Peter ei kirjoita biisejä. Hän ei soita musikaalista instrumenttia. Rummut ovat perkussiivinen instrumentti. Todella tärkeä sellainen, joskus äärimmäisen tärkeä. Ainakin meidän tapauksessamme. Mutta et voi soittaa rummuilla filliä, jolle voi hakea tekijänoikeutta. Riffeille ja melodioille ja lyriikoille voi saada tekijänoikeuden, mutta mikään rummuilla soitettu ei voi sitä saada – mikään ei estä muita soittamasta sitä ihan samaa jossain toisessa biisissä. Eikä Peter minun tietääkseni soita mitään muuta instrumenttia. Ei koskettimia tai kielisoittimia”, Simmons totesi.
”Peter ei kirjoittanut Bethiä vaan Stan Penridge. Mutta politiikan kautta ja – vink, vink – minä en ollut paikalla, kun tätä keskustelua käytiin, mutta ilmeisesti Stan suostui siihen, että Peterin nimi lisätään tekijätietoihin. Peterillä ei ollut mitään tekemistä biisin kirjoittamisessa, hän vain lauloi sen.”
”Eli Bethin mytologia on juuri sitä: mytologiaa. Todellisuudessa Peter oli onnekseen samassa paikassa samaan aikaan sen kaverin kanssa, joka teki Bethin. Ja sitten (levyn tuottanut) Bob Ezrin biisin kuullessaan lisäsi sen keskelle piano-osuuden, joka oli vapaa yleiseen käyttöön – uskoakseni se oli jokin Mozartin pianokonsertto. Ja se on tarina Bethin takana.”
Billboard kysyi aiheesta Crissin näkemystä ja rumpalin mukaan Simmons puhuu läpiä päähänsä.
”Gene ei voi tietää, miten kappale syntyi, koska Gene ei ollut paikalla, kun biisi sai alkunsa 60-luvun lopulla eikä hän ollut paikalla, kun Bob Ezrin viimeisteli biisin. Genen kommentit ovat naurettavia. Hän puhuu asiasta, josta ei tiedä mitään”, Criss sanoo Billboardille.
”Gene on väärässä siinä, että minä kirjoitin laulumelodian ja fraseerauksen alkuperäiselle demolle, joka oli nimeltään Beck, yhdessä Stan Penridgen kanssa. Lopulliseen versioon säilyi Stanin alkuperäinen säkeistö ja kertosäe sekä minun melodiani, jota laajennettiin Bobin orkestraatiolla ja musiikillisella neroudella. Ezrin hidasti tempoa ja minä muutin sen johdosta hieman toisen säkeistön fraseerausta.”
”Bob vaihtoi nimen Beckistä Bethiksi. Ei Gene tai kukaan muu. Ja Bob viimeisteli loput lyriikat ja kappaleen rakenteen, lisäsi pianon, muutamia aikamuutoksia sekä uskomattoman orkestraation, joka nosti biisin tasolle, josta en osannut edes unelmoida.”
”Stanin panostus, minun panostukseni ja ääneni sekä suurimmaksi osaksi Bobin nerous ovat vastuussa Bethin suosiosta. Ilman Bob Ezriniä kappale ei olisi sellainen kuin se tänä päivänä on ja olen siitä hänelle todella kiitollinen.”
