Elektronisen popin asiantuntija Malla, koko nimeltään Malla Malmivaara, on vahvasti esillä Soundin 2/26 sivuilla. Catharina Herlinin toimittamassa haastattelussa käsitellään muun muassa Mallan tanssitaustaa ja sitä, miten artistilla on aina ollut kehollinen suhde musiikkiin. Edelleen hän haluaa suorittaa studiossa aika ajoin ”tanssitsekin”, jotta selviää, onko äänitettävä musiikki jäseniä liikuttavaa sorttia. Lue alapuolelta katkelma pidemmästä haastattelusta, loput löytyvät lehden sivuilta.
Lue myös: Soundi 2/26: Kuumaa, Ismo Alanko, Converge, Michael Monroe, Malla, Attila Csihar…
Kauas meneminen oli tärkeää, mutta niin oli myös tanssiminen. Dj:t auttavat tulemaan kehollisuuden äärelle, Malmivaara sanoo. Hän on tanssinut pienestä asti, mutta siinä missä hänen oma taustansa on baletissa, tanssijasisko Wera Malmivaara on johdatellut hänet katutanssin maailmaan.
– Mun suhde musiikkiin on ollut alusta lähtien kehollinen. Tanssi kertoo kaiken: onko siinä musassa jotain juttua vai ei.
Sen lisäksi, että Malmivaara on soittanut viime aikoina omia dj-keikkoja, hän on käynyt itsekseen klubeilla tanssimassa.
– Se on ollut todella mielenkiintoista, koska silloin teen väistämättä jonkinlaista soundianalyysia ja rakennemuistiinpanoja. Mietin paljon sitä, miten jokin biisi on tuotettu, mutta tietenkin myös uppoan musiikkiin. Kaikki iskostuu kehoon, josta saatan kaivella myöhemmin esiin rytmillisiä muistikuvia.
Uudella Pieni exit -albumilla kuullaan housen lisäksi muun muassa drum & bassia. Kuten Mallan soundille on ominaista, kappaleet houkuttelevat tanssimaan.
– Enää en sano sitä ääneen, mutta mulla on ollut tapana todeta studiolla, että hei, nyt pitää tehdä tanssitsekit. Laitetaan biisi soimaan, ja sitten pitää heilua ja testata, miltä se tuntuu.
Malmivaara kertoo käyneensä erään musiikkiterapeutin kanssa keskustelua siitä, miten musiikki voi tarjota äärimmäisen traumatisoituneille ihmisille helpottavan keinon käsitellä asioita, jotka ovat lukkiutuneet kehoon. Kyse ei ole ihmeestä, ovathan musiikki ja tanssiminen primäärejä, jo ihmisen alkulähteiltä löytyviä elementtejä, Malmivaara huomauttaa.
– Ehkä ei sukelleta enempää politiikkaan, mutta jos mietitään sitä, että kulttuuria vai ei, musiikkia vai ei, rahoitusta musiikille vai ei, niin se linkittyy siihen, mitä yhteiskunnassa ajatellaan arvomaailmallisesti. Mitä ajatellaan ihmisyydestä.
– Monet kokevat, että musiikilla ei tee mitään, mutta ainakin mulle on hyvin selkeätä, että se on yksi hyvinvoinnin perusta. Mitä tapahtuisi, jos musiikki vietäisiin ihmiseltä veitsellä leikaten pois?