Bändi, jota yhdet eivät osaa ottaa vakavasti ja toiset kevyesti – ”Teidän musiikki pelasti mun hengen”, saattaa fani sanoa Turmion Kätilöille

Parikymmentä vuotta ensiäännähdystensä jälkeen Turmion Kätilöt julkaisee kymmenennen albuminsa ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Tuotteena Omen X voi olla liiankin synkkä, mutta taiteena se heijastaa maailmaa tarkasti. Julkaisemme osion Ari Väntäsen Soundiin 1/23 toimittamasta haastattelusta nyt myös verkossa.
2.2.2023 11:15

Turmion Kätilöt -yhtyeen ei pitänyt koskaan olla olemassa. Alussa oli vain MC Raaka P, joka kirjoitti Rob Zombielta, Rammsteinilta ja Kovenantilta vaikuttuneita biisejä eräänlaisen itseterapoinnin merkeissä.

– Koskin kitaraan ekan kerran, kun tein Turmion Kätilöiden ekoja demoja, hän kertoo. – En ollut taitava, mutta osasin soittaa sen verran, mitä niissä biiseissä tarvitsi. Upotin silloin murheitani musiikkiin. Lähipiirissä oli siihen aikaan vakavia sairastumisia, ja ihmisiä kuoli ympärillä.

– Minä viritin humppasoittajalta lainaamani kitaran avovireeseen, jotta sain tehtyä Teurastajan, Pimeyden morsiamen ja muuta varhaista materiaalia. Sinnepä ne surut upposivat. Se joidenkin mielestä hilpeä musiikki kertoi minulle, että jos meinaa bailata, se on tehtävä nyt. Ja ettei kannata jättää asioita tekemättä, MC Raaka P muistelee.

Turmion Kätilöiden suomenkielisissä biiseissä oli vaikutteita metallista ja industrialista, mutta myös 1990-luvun tanssipopista. Levy-yhtiö Spinefarm kiinnostui niistä ja kiinnitti Kätilöt alamerkilleen Rangalle. Ensialbumi Hoitovirhe ilmestyi toukokuussa 2004. Soundiin levyn arvostellut Nalle Österman piti sitä yhden tähden tekeleenä, jonka tekijät yrittivät päästä nauttimaan Kotiteollisuuden ja Niskalaukauksen suosion hedelmistä. ”Turmion Kätilöt voivat hekumoida sillä, että kymmenen vuoden päästä kukaan ei muista tätä arvostelua. Mutta eipä muista Turmion Kätilöitäkään”, kriitikko arvioi. Toisaalta esimerkiksi metallisivusto Imperiumi piti levyä hyvänä.

– Ristiriitainen vastaanotto tyydytti tosi paljon, MC Raaka P kiittelee. – Just noin haluankin sen menevän. Haalea ei kelpaa, koska mulla on jokin tarve vaikuttaa ihmisiin ja aiheuttaa reaktioita. Muilla on oikeus olla tykkäämättä tästä, ja jos ne oikein toitottavat sitä, niin vielä parempi.

Tuossa vaiheessa Turmion Kätilöt ei ollut bändi vaan kahden miehen projekti. MC Raaka P oli saanut kumppanikseen MC Vastapallon.

– Ekan levyn aikaan puhelin soi ja minulle kerrottiin, että teillä on festarikeikkoja. Joku Afrikasta tullut Rowan Rafferty oli mennyt myymään meitä. Minä vastasin, että annapas sen Raffertyn numero. Soitin ja kysyin, että miten olet pystynyt tuollaista tekemään, kun ei ole bändiä vaan vain Late ja minä. No, ei siinä mitään, niitä keikkoja ei soitettu. Nykyisin samainen Rowan Rafferty myy Turmion Kätiöiden keikat, ja nyt saapi myydä luvan kanssa.

Idea keikkojen soittamisesta ei sinänsä ollut huono.

– Koska ihmiset halusivat kuunnella meidän musiikkia, me ruvettiin värväämään kylältä soittajia. Antero Seppänen eli DQ oli jo aiemmin työntänyt päänsä ulos Mazda 626:nsa ikkunasta ja ilmoittanut, että ”jos Turmion Kätilöistä tulee bändi, minä olen sen rumpali. Muista se.” Antsa onkin hyvä diskottaja.

Pirun nyrkki -levyllä (2006) Turmion Kätilöiden kokoonpanossa vaikuttivat laulajat MC Raaka P ja Spellgoth, kitaristi DJ Vastapallo, basisti Master Bates (Hannu Voutilainen) ja rumpali DQ.

– Keikkailu lähti käyntiin melkeinpä epäreilun hyvin. Eka keikka oli Kuopion Henkassa ja toinen Helsingin Tavastialla, ja sitten me soitettiin festareilla. Riehumista ja oheistoimintaa oli ihan vitusti, bloodbathia, punkin tuntua, sinister discoa ja syntistä pornoa. Tissejä ei kuitenkaan useinkaan näkynyt, vaikka kehotin poikia näyttämään, MC Raaka P muistelee.

Shag-U kertoo noteeranneensa ensimmäisenä Niuva 20! -ep:n (2005) Sika!-biisin.

Pirun nyrkissä oli paljon metallia ja tuplapedaaleja, mikä puhutteli minua. Sen eka biisi Mistä veri pakenee on edelleen Kätilöiden historian jylhin kappale.

Turmion Kätilöiden kansainvälistyminen nousi kunnolla tapetille vasta Nuclear Blast -diilin myötä, mutta ajatus ei ole uusi. Jo vuoden 2008 U.S.C.H!-albumilla on englanninkielisiä biisejä.

– Meillä oli paljon enkkutekstejä, jotka eivät minusta olleet yhtä syvällisiä kuin suomenkieliset. Oli ajatuksia siitä, että meidän musiikki voisi olla universaalia. Mietittiin, että tehdään jokaiselle levylle ainakin yksi englanninkielinen kappale, MC Raaka P kertoo.

– Sitä tuli jatkettua jonkin aikaa. Sitten aika moni, jonka mielipidettä arvostan, kehui, että suomi toimii tosi hyvin. Sen myötä englanninkieliset sanoitukset feidaantuivat pois. Nytkin olisi voinut julkaista englanninkielisiä biisejä, mutta ei tehty. Oli tarjolla ihan vitunmoinen jyrä uudelle levylle, mutta ei laitettu. Nukekin sanoi, että tehkää suomeksi vain, se on teidän juttu.

U.S.C.H! oli siitä erikoinen tapaus, että se julkaistiin ensin ilmaiseksi internetissä. Tähän johtivat sopimuserimielisyydet Turmion Kätilöiden ja bändin silloisen levy-yhtiön Spinefarmin kanssa. Noita asioita MC Raaka P ei edelleenkään voi avata. Ei ainakaan ilman rahallista kompensaatiota.

– Paljonko teillä on budjetti tähän haastatteluun? Jos puhun asiasta yksityiskohtaisesti, joudun maksamaan Riku Pääkköselle korvauksia. Me nimittäin tehtiin aikoinaan herrasmiessopimus siitä, ettei niitä lillukanvarsia ruveta enää ruotimaan.

Kun Turmion Kätilöt pääsi tekemisen makuun, se ei päästänyt itseään helpolla. Albumeja on ilmestynyt parin vuoden välein, ja bändi on todellakin tullut tutuksi keikkapaikoilla kautta maan. Shag-U sanoo Kätilöiden paahtaneen pienen Suomen ristiin rastiin niin monta kertaa, että on hyvä, että bändissä on mukavia ihmisiä.

– Harvat jaksavat uran tasaiset vaiheet, MC Raaka P toteaa. – Moni kyykkää sellaisessa kohdassa, koska rutinoituminen tarkoittaa monelle taiteilijalle tylsyyttä. Niin ei kannata ajatella. Täytyy huomata onnistuneensa ja nauttia matkasta. Samalla pitää kehitellä uusia jekkuja, että homma etenee.

Jotain Turmion Kätilöissä olemisesta kertoo se, että kokoonpano on kestänyt melko hyvin. DQ ja Master Bates olivat mukana jo Pirun nyrkillä, ja kosketinsoittaja Run-Q eli Janne Tolsa liittyi joukkoon U.S.C.H.-levyllä. Perstechniquen kohdalla (2011) remmiin tarttui kitaristi Bobby Undertaker eli Miikka Närhi.

– Muistan, kun Bobby tuli mukaan. Se ihmetteli studiossa, että ei kai me tällaista voida soittaa, tämähän kuulostaa tangolta. ”No totta vitussa voidaan.” Sittemminhän se on tehnyt itsekin biisejä meille. Uudella levylläkin on yksi, MC Raaka P kertoo.

Tärkeä käännekohta Turmion Kätilöiden tarinassa oli MC Raaka P:n sairastuminen vakavaan aivoverenkiertohäiriöön vuonna 2012.

– Tuli slaagi ja jouduin teho-osastolle. Pitivät väkisin valveilla, kun tajunnan taso ei saanut laskea. Jos avasin silmät, maailma oli kuin kaleidoskooppi. Näin miljoona naamaa yhdellä ihmisellä ja kaikki oli ihan sekaisin. Jos yhtään liikahti, tunsi kuin olisi hypännyt benji-hypyn ja kimmonnut taivaalle. Seinäkello tikitti kovaan ääneen ja minä laskin napsahduksia – oli muuten pitkiä minuutteja. Mihinkään ei koskenut, mutta se oli psyykelle tosi raskasta.

Siitäkin kokemuksesta sai musiikkia aikaiseksi. Sitä julkaistiin Technodictator-levyllä (2013).

– Tolsa toi sairaalaan yhden oktaavin kosketinsoittimen ja muija läppärin. Pystyin katsomaan niitä vain toisella silmällä, mutta esimerkiksi Jalopiina-kappale syntyi siellä. Kitaraosuudet tosin tein vasta kuntoutuksessa.
Shag-U huomauttaa, että ilman sairastumista MC Raaka P ei välttämättä olisi koskaan ryhtynyt ammattimuusikoksi.

– Jos olisit edelleen rakennusalalla, Kätilötkään ei olisi kulkenut tähän suuntaan.

– Totta, MC Raaka P sanoo. – Siihen asti mulla oli normaali ammatti ja perusihmisen elämä. Muutoksen oli tapahduttava näin, koska mulla ei ollut munaa luottaa siihen, että musiikki elättää. Hemmetin pitkään jaksoin tehdä kahta työtä, viikot päivätöitä ja viikonloput keikkoja. Se oli jatkuva luuppi, joka kävi raskaaksi. Oli hyvä laittaa kaikki kerralla uusiksi.

Fear Of Dominationin Saku Solinista tuli Shag-U vuonna 2017, kun hän tuli Turmion Kätilöihin tuuraamaan yhtyeestä pois jättäytynyttä Spellgothia eli Spektaakkelia, joka myös Tuomas Rytkösenä tunnetaan.

– Tulin ensin vain keikoille. Sen jälkeen alettiin puhua, että jos jäisinkin vakituiseksi bändiin. Sanoin, että haluan sitten sanoittaa ja säveltää. Tuomashan halusi olla mukana nimenomaan laulajana ja hahmona.

– Rytkönen tosiaan halusi merkitä ainakin yhteen levyyn roolikseen ”dancer”, MC Raaka P kertoo. – Teki se muutamaan biisiin sanat. Kun messiin tulee uusi tyyppi, mulla on tapana pyytää siltä jotain henkilökohtaista panosta Kätilöille. Vaikkapa juuri sanoituksia. Siitä se lähtee. Kohta soudellaan järvenselälle ja vedetään tulppa pois. Ja sitten kaikki äyskäröivät ihanasti, eli uusin jäsen huomaapi olevansa kusessa. Vai mitä, Saku? Oletko sinä kusessa?

– No, ei tää ihan maaliinkaan ole mennyt. Tässä sitä ollaan maanantaiaamuna varhain lentokenttähotellin baarissa miettimässä, että pitäisikö minunkin ottaa siideri. Paljonko sanoit, että hotelliyö maksaa?

– Sataviiskymppiä. Ei ole paljon, jos otetaan puokkiin.

– Näin ne asiat eskaloituu.

Kuten tasaisesta julkaisutahdista voi päätellä, uuden materiaalin tekeminen ei ole Turmion Kätilöille mikään ongelma. Bändi ei tee uusia biisejä periodeittain vaan jatkuvasti.

– Tämä oli alun perin harrastus, ja edelleen menen soittamaan niin kuin menisin golfaamaan, MC Raaka P kertoo. – Sillä asenteella uutta materiaaliakin syntyy. Vanhimmat valmiit, julkaisemattomat biisit ovat vuodelta 2018. Repertuaaria on niin paljon, että alkaa olla vaikea valita, mitä levylle laitetaan. Minkä lapsistasi hylkäät?
No, minkä?

– Tunnelma määrittää, mitä mihinkin tuotteeseen halutaan lisätä – ja kyllä, tässä on pakko puhua tuotteistamisesta ja tuotteista. Popmusiikissa toimii erittäin hyvin se, että julkaistaan pelkkä sinkkubiisi ja video. Metallimusa taas näyttää vielä vaativan albumin, laajemman taideteoksen, jotta sitä lähdettäisiin ruotimaan yhtä suurella pieteetillä kuin poppia.

Shag-U huomauttaa, että sekin on artistikohtaista.

– Ei Blind Channelille varmaan olisi mahdoton ajatus mennä sinkku kerrallaan eteenpäin.

– No joo, onhan se kuluttajakäyttäytymisestä kiinni. Mutta metallimusiikki ei ponnahtele näkyviin yhtä hyvin biisi kerrallaan. Tai sitten pitäisi koko ajan olla uutta videota linjoilla. Porukkahan kuuntelee paljon myös silmillään.
Onko albumien julkaisemisessa siis kyse enemmän teidän vai yleisönne haluista?

– Kyllä mä ainakin haluan tehdä albumeja, Shag-U linjaa. – Vaikea olisi kuvitella esimerkiksi Omen X:iä sinkuiksi pilkottuna. Ei se palvelisi tarkoitustaan mitenkään.

– Sama, komppaa MC Raaka P. – Albumien tekeminen on silkkaa itsetyydytystä. Niille tulee laitettua sellaisiakin juttuja, joista tietää, etteivät ne toimi kaikille. Mutta sillä lailla rakentuu draamankaari, jollaista ei yksittäisissä biiseissä voi olla.

Millainen on Omen X:n draamankaari?

– Siitä meinasi tulla ihan liian musta, MC Raaka P sanoo. – Hiukan se keveni biisien kehittyessä. Sen verran on piristeitä mukana, ettei ihan koko ajan olla ranteet tai kurkku auki. Mutta aika synkäksi se silti veti ja pillupersehuumori on vähissä. Joku voikin ajatella, että enää ei Kätilöiden suunnalta pieru raikaa. Mutta kyllä teurastajan pylly pyörii ihan samaan tahtiin kuin ennenkin, joskin samaan aikaan ympärillä lentävät pommit. Maailman tilanne sotineen ja tauteineen on voinut vaikuttaa levyyn.

– Niin on voinut, Shag-U myöntää. – Ei sitä biisejä tehdessä tiedostanut, että onpa maailma synkkä paikka, mutta se oli mukana alitajuisesti. Kirjoittaminen on mulle alastonta ja raadollista tekemistä. Niin sen näkyy olevan muillekin bändissä, mitä nyt olen toisten tekstejä lukenut. Niissä peilataan usein asioita, joita ei vielä kirjoittaessa ymmärrä.

MC Raaka P pohtii, että biisien tekeminen on omituista hommaa.

– Niiden esittäminen on hirmu iso osa tätä, joten sitä tulee mietittyä jo biisejä tehdessä. Täytyy myös ajatella, millaista kokonaisuutta on tekemässä. Omen X:n biisien tekemisen aikaan oli usein turhautunut olo, koska maailma on sellainen kuin on. Silloin oli hyvä mennä turvaan biisin sisälle. Tämähän on täysin tunteiden kanavointia. En ole tehnyt montaakaan sinkkua itkemättä – siitä tietää, että biisi on valmis. Musiikin tekemisestä tulee nöyrä olo, koska se pudottaa maahan niin lujaa, ettei tekijä varmasti pääse keulimaan. Koskaan ei myöskään voi väittää itse keksineensä jotain. Kaikki jutut tulevat jostakin.

Turmion Kätilöt on kaikessa kaksipiippuisuudessaan mielenkiintoinen bändi. Se on maakuntafestareiden teknometallijyrä, mutta myös kansainvälinen bändi, joka kiertää Eurooppaa Nightwishin kanssa. Se tarjoaa viihteellistä tuotetta rahvaan ryyppybileisiin, mutta myös sanomallista taidetta ja samaistumispintaa.
Nämä ovat näkökulmakysymyksiä. Toiset eivät pysty ottamaan Turmion Kätilöitä vakavasti, toiset eivät voi suhtautua siihen kepeästi.

– Keikoilla nuoret fanit tulevat täristen ja täpinöissään pyytämään nimmaria, Shag-U sanoo.

– Joo, Mc Raaka P myöntää. – Ne saattavat vaikka sanoa, että ”teidän musiikki pelasti mun hengen”.

Teksti: Ari Väntänen
Lue koko haastattelu Soundista 1/23.

Lisää luettavaa