Haastattelu: The Abbey pohtii synnin syvintä olemusta – mukana Sentencedin, Poisonblackin ja muiden kovien bändien jäseniä

Jos progressiivinen tuomiopäivän metalli kiinnostaa, sitä olisi tarjolla runsain mitoin The Abbeyn esikoisalbumilla Word of Sin. Timo Isoaho jututti yhtyettä Soundiin 1/23.
21.2.2023 08:00

Vuonna 2021 perustuksensa luonut The Abbey on erittäin kiinnostava uusi tuttavuus. Arvostettu Season Of Mist -levy yhtiö julkaisee bändin Word Of Sin -debyyttialbumin 17. helmikuuta. Palataan tämän tyylikkään teoksen äärelle tuota pikaa, mutta kysytään ensin Jesse Heikkiseltä (kitara, koskettimet, perkussiot, laulu), että miten kaikki sai alkunsa.

– Minut kutsuttiin laulamaan Fuzzifer-yhtyeen levylle keväällä 2021. Ohjeistus meni jotenkin näin: ”Vedä The Beatles -tyyppisiä stemmoja doom metalin hengessä”. Olin tuolloin toipumassa vaikeasta masennusjaksosta, enkä saanut revittyä iloa irti oikein mistään. ”Fuzzifer-projektin” aikana kuitenkin ilahduin sen ymmärryksen äärellä, että minun pitäisi tehdä enemmänkin ”jotakin tällaista”, kertoo Heikkinen.

– Kerroinkin sitten somessa, että etsin soittajia uuteen doom metal -yhtyeeseen. Kitaristi Janne Markus (The Man Eating Tree, Poisonblack) laittoi viestiä ja havaitsimme pian olevamme samalla sivulla. Basistiksi löytyi Henri Arvola. Rumpaliksi taas halusin Vesa Rannan (Sentenced, The Man-Eating Tree), sillä olen ihaillut hänen soittoaan jo hyvin pitkään. Onneksi hän lähti messiin. Vesalta taas tuli ajatus laulaja Natalie Koskisen (Shape Of Despair) mukaan pyytämisestä. Nyt, puolisentoista vuotta myöhemmin, olen vakuuttunut, että bändiin osui juuri oikeat ihmiset, niin musiikillisesti kuin henkilökemioidenkin puolesta.

The Abbeyn dramaattista tyyliä on kuvailtu progressiiviseksi doom metaliksi.

– Alun perin tarkoituksena oli tehdä suoraviivaisempaa doomia, mutta hyvin nopeasti kävi ilmi, etten pääse progejuuriani karkuun. Päätin sitten tehdä mahdollisimman intuitiivisen ja itseilmaisullisesti aidon levyn, sanoo Heikkinen.

– Suurin osa debyyttilevyn kappaleista syntyi lopulta niin, että kytkin kitaran tietokoneeseen ja aloin soittaa jotakin. Monet albumin kitararaidoista ovat näitä alkuperäisiä ”jamitteluja”, mutta toki sovitukset ja kappalerakenteet myös muuttuivat, kun mukaan tuli muita instrumentteja sekä lauluosuuksia. Täytyy samalla muistuttaa, että esimerkiksi kappale Starless on Jannen käsialaa.

Kerropa hieman levyn otsikosta ja sanoitusten taustalta löytyvistä inspiraation lähteistä.

– Nimi tulee Aleister Crowleyn kirjoittamasta Lain kirjasta, josta löytyy lause: ”The word of sin is restriction”.

– Sanoitusten punaisena lankana on ”vapautuminen sekä sisäisistä että ulkoisista kahleista ja sorrosta”. Crowleyn lisäksi teksteihin on löytynyt inspiraatiota Austin Osman Sparen, Kenneth Grantin ja Franz Kafkan teoksista – ja omista unistani. Lisäksi Natalie sanoitti kaksi kappaletta, kun taas Crystalion-biisin tekstistä vastaa Jori-Ville Rahkonen.

The Abbey aikoo suunnata myös estradeille. Tässä vaiheessa tiedossa on ainakin se, että yhtye soittaa Insomniumin Tavastian-keikkojen erikoisvieraana helmikuussa.

– Koko bändi tuntuu olevan innoissaan keikkailusta. Lisää esiintymisiä on siis luvassa.

Heikkisen edessä siintää muitakin kiireitä.

– Sooloprojektini Iterum Nata julkaisee Trench Of Loneliness -levyn viikkoa ennen Word Of Sinin ilmestymistä. Musiikillisesti Iterum Nata eroaa valtavasti The Abbeystä, sillä ensin mainittu on tummaa psykedeelistä folkia, joka nojaa vahvasti akustisiin kitaroihin ja perkussioihin. Iterum Nata on minulle eräänlainen henkireikä, jonka kautta kanavoin synkimpiä olotiloja ja ajatuksia.

– Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy myös Henget-yhtyeen debyyttilevy. Henget on kaoottista, avantgardistista black metaliin nojaavaa äärimetallia, joka ei päästä kuulijaa helpolla!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 1/23.