Joku saattaa muistaa Gene Simmonsin höpisseen rockin kuolemasta, mutta Shiraz Lane todistaa uudella Forgotten Shades Of Life -albumillaan Kiss-legendan olevan väärässä – ja saattaapa itse herra Simmonskin olla kuulolla.
On elokuun perjantai, eikä saksalaisen Wacken Open Air -jättifestarin artistialueella ole pulaa ainakaan ruotsalaisista, sillä paikalla pyörii muun muassa At The Gatesin, The
Halo Effectin, Amon Amarthin ja Hypocrisyn muusikoita. Löytyy kulmilta kuitenkin suomalaisiakin, sillä esimerkiksi Stratovarius on saapunut festivaalialueelle.
Sitten vastaan tulee yllättäen vielä yksi suomalaismuusikko: monisävyistä raskasta rockia soittavan Shiraz Lanen laulaja Hannes Kett. Yllättäen siksi, ettei Shiraz Lane ole tänä vuonna esiintymässä Wackenissa.
– Tulin tänne nauttimaan suuren maailman meiningistä, eikä minun ole todellakaan tarvinnut pettyä. Reissusta jää myös pysyvä muisto, sillä kävin ottamassa Wacken-tatuoinnin, hymyilee laulaja.
Kett ei ole Wackenin “pyhällä maalla” ensimmäistä kertaa.
– Shiraz Lane voitti Wacken Metal Battle -kilpailun vuonna 2015, ja päästiin soittamaan paikan päälle. Oltiin silloin julkaistu vasta debyytti-ep Be The Slave Or Be The Change, ja olihan se aivan suurenmoista maistella kansainvälisiä festaritunnelmia.
– Jos Wackenissa tulee vettä, festarikenttä muuttuu aikamoiseksi kuravelliksi, ja elokuussa 2015 satoi oikein kunnolla. Mutaa oli suunnilleen polviin asti, eikä mukana tietenkään ollut asianmukaisia suojavarustuksia, ja me sitten askarreltiinkin muovipusseista ”kertakäyttöisiä
kumisaappaita”. Yleisöllä oli vähän railakkaampi meininki, sillä jengi suunnilleen ui mudan keskellä!
– Jos palataan tämänkertaiseen Wackeniin, niin minulle kaikista kovin juttu on ollut Avantasia. Venasin keikan jälkeen backstagella varmaan kolme tuntia, että pääsin tapaamaan bändin johtohahmoa Tobias Sammetia, ja viimein hän tulikin ulos bäkkärikopista. Ronnie James Dio on oma esikuvani esimerkiksi siinä mielessä, että häneltä löytyi aina aikaa tavata faneja, ja minulta olikin jo mennä usko Tobiasin suhteen. Ei sitten onneksi mennyt, nauraa Kett.
Sahtia viikinkiravintolassa
Shiraz Lanen omissa odotuksissa siintää tiivis festariputki kesällä 2023, mutta yhtye on toki päässyt nousemaan tapahtumalavoille tänäkin kesänä.
– Tšekissä järjestettävä Masters Of Rock -festivaali oli mahtava juttu. Siellä oli peruuntumisia ja muuta aikataulusäätöä, ja meidän piti lopulta soittaa jo aamupäivällä, sillä
muuten olisimme missanneet meille buukatun paluulennon. Se ei lopulta haitannut meininkiä, sillä esiintymisen loppuvaiheessa paikalla oli jo tuhansia ihmisiä.
Shiraz Lanen vyöltä löytyy myös Euroopan-kiertueita. Edellinen rundi tapahtui viime toukokuussa ruotsalaisen Crashdïetin kanssa.
– Lähdetään siitä, että Popeda on todella kova juttu Shiraz Lanelle. Sitten ennen reissuun lähtöä tuli uutinen, että Popedan Lacu Lahtinen tuuraa Crashdïetin rumpalia tällä kiertueella. Se olikin sitten kaikin puolin todella siistiä, sillä Lacu osoittautui äärimmäisen mukavaksi mieheksi. Lopulta ristimme herra Lahtisen Shiraz Lanen uudeksi mentori-isiksi, hymyiee Kett.
– Rundin keikat sujuivat kautta linjan hienosti, ja erityisen hyvä meininki oli Espanjassa. Sikäläiset fanit diggasivat meiningistä ihan uskomattomalla antaumuksella. Berliinissä taas ehdittiin tutustumaan paikalliseen yöelämäänkin, ja pitkä ilta päättyi sahtia juoden viikinkiravintolassa. Kuinkapa muutenkaan!
Nostetaanpa esiin vielä yksi viime aikojen tapahtuma, sillä Shiraz Lane esiintyi Kissin Helsingin-keikan erikoisvieraana kesäkuussa.
– Kissin jäsenet olivat tutustuneet meidän musaan etukäteen, ja he itse halusivat Shiraz Lanen illan avausbändiksi. Päästiin myös tapaamaan herroja, ja Gene Simmons sekä Eric Singer tulivat heittämään kaikenlaista hauskaa läppää, kertoo laulaja.
– Meidän oma veto sujui erittäin hyvin. Vaikka oltiin Helsingin maineikkaassa Jäähallissa amerikkalaislegendan kanssa, ei jännittänyt yhtään – ei ainakaan huonolla tavalla. Lähdettiin niin sanotusti nauttimaan, ja me sitten todellakin nautittiin. Myöhäisen illan kruunu oli se hetki, kun Gene ja legendaarinen Kiss-manageri Doc McGhee tulivat kehumaan meidän meininkiä!
Livenä sisään
Keikkatarinoita on luvassa jatkossakin, sillä Shiraz Lanen uusi studioalbumi Forgotten Shades Of Life on juuri ilmestynyt.
– Niinhän siinä kävi, että pandemia muutti meidän suunnitelmia. Alun perin tarkoituksena oli julkaista kaksi ep-levytystä (Vibration I ja II), ja niiden oli määrä tulla myöhemmin ulos myös kokonaisena albumina. Vibration I ehtikin ilmestyä, mutta kakkososaa ei tässä vaiheessa lopulta tehty, sanoo laulaja.
– Kun korona sulki maailman ja sotki keikkasuunnitelmat, käsissä oli yhtäkkiä runsaasti aikaa, ja sen jälkeen me ryhdyttiinkin suunnilleen asumaan treenikämpällä. Kohta käsissä oli julmetusti uusia biisejä, ja päätettiin tehdä täysimittainen albumi toisen ep:n asemasta.
– Ajattelen nyt niin, että julkaisemme toisen ja ehkä kolmannen ja neljännen Vibrationin joskus tulevaisuudessa. Tästä ep-jutusta voi siis lopulta tulla hieno sivupolku tämän bändin maailmaan.
Shiraz Lane taltioi aikaisempaa tummasävyisemmän Forgotten Shades Of Life -albumin Järvenpään lähistöltä löytyvän Lammaskallion Audio -studion uumenissa.
– Nauhoitettiin kaikki pohjat livenä sisään, ja lauloin koko ajan messissä. Se oli aika kovaa hommaa, ja jokaisen studiopäivän päätteeksi fiilis oli sellainen, että tässähän on ikään kuin vedetty muutama keikka putkeen, nauraa Kett.
– Vedin jokaisen biisin todella monta kertaa, mutta vähempikin olisi riittänyt. Jos mietin vaikka Beat Of Your Heart -kappaletta, niin sen lauluosuuksista varmaan yhdeksänkymmentä prosenttia on peräisin yhdestä ainoasta otosta. Muutama rivi oli lopulta vedettävä uudelleen, sillä aloin itkeä kesken originaalin laulusuorituksen. Niin, se on aika herkkä kappale.
Yhtyeen kanssa studiossa hääri tuottaja Juho Salaterä.
– Ollaan haluttu duunata musaa Juhon kanssa jo monen vuoden ajan, sillä hän on tehnyt erittäin hyvän mutta samalla myös sopivan karhean kuuloisia juttuja eri bändien kanssa, painottaa Kett.
– Soundin tietynasteinen raakuus ja aitous olivat meidän ehdottomia tavoitteita tällä kerralla. Omalta kohdaltani voin kertoa esimerkiksi sen, ettei autotunea käytetty
lainkaan. Joskus on jäänyt harmittamaan se, että biisien raaka-aihiot ovat jälkikäteen tuntuneet paremmilta verrattuna niihin loppuun asti editoituihin levyversioihin, ja nyt sitten tehtiinkin asiat vähän eri tavalla.
Teksti: Timo Isoaho
Lue koko haastattelu Soundista 7/22.
