Riippumattoman laulaja-lauluntekijän Ani DiFrancon tuotteliaisuus lähestyy Kari Peitsamon luokkaa. Vuonna 1990 perustamansa levy-yhtiö on julkaissut peräti kolmetoista DiFranco -albumia ja To The Teeth on kuluvan vuoden kolmas pitkäsoitto. Anin on sanottu tekevän todellista vaihtoehtorockia, mutta ainakin To The Teethiä voi väittää myös vaihtoehdoksi rockille.
To The Teeth koostuu valtaosaltaan perinteisiä biisirakenteita vältellen polveilevista, jazzahtavaa "ryhdittömyyttä" huokuvista sävelmistä. DiFranco antaa tajunnanvirtaisen vaikutelman, jossa on samanaikaisesti aineksia sekä Michelle Shockedin folkisesta pelkistämisestä että Joni Mitchellin jazzisesta kahlitsemattomuudesta ja runsaudesta. Äärimmillään Ani DiFranco taiteilee uhkarohkeasti ilmaisun persoonallisuuden ja taiteellisen vapauden väärinkäytön välillä.
Ani DiFranco on hampaisiinsa asti aseistautunut luovuudella. Hänen nauttimastaan arvostuksesta kertoo kieltään Maceo Parkerin kaltaisen fonistitähden ja Providencella taustalaulavan Princen läsnäolo. Avustavien ja vierailevien muusikoiden vaikuttavasta panoksesta huolimatta To The Teethin ydin on DiFrancon omaleimaisessa "trubadurismissa", jonka onnistunein ja helpoimmin sulava näyte on rytmisesti kokeileva mutta samalla levyn selkeimmän melodian omaava Cloud Blood.
ANI DIFRANCO: To The Teeth
Arvio julkaistu Soundissa 12/1999.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Riippumattoman laulaja-lauluntekijän Ani DiFrancon tuotteliaisuus lähestyy Kari Peitsamon luokkaa. Vuonna 1990 perustamansa levy-yhtiö on julkaissut peräti kolmetoista DiFranco -albumia ja To The Teeth on kuluvan vuoden kolmas pitkäsoitto.
Arvio
ANI DIFRANCO
To The Teeth
Righteous Babe
To The Teeth
Righteous Babe