Jos pidettäisiin kilpailu lapsellisimmasta riffistä, Redemption-biisin aloitusrimpuilu pokkaisi mitalin. Virheitä sattuu, kun bändi on alusta asti kieltäytynyt rajoittamasta itseään millään tavalla.
Yksi arpi ei kuitenkaan naamaa pilaa ja April onkin kakkosellaan Tidelinesia (2007) tiukemmassa vedossa. Debyytillä oli paljon hyviä hetkiä, mutta siitä jäi harhaileva vaikutelma. Anthems For The Rejected on linjakkaampi kokonaisuus, vaikka nytkin syöksytään tarttuvien ja kohtalokkaan tunteikkaasti soitettujen ja huudettujen popmelodioiden parista tiukempaan metalliin ja nykyaikaisiin puolivihaisiin balladeihin. Laulutyylissä hyödynnetään Hakim Hietikon korvaa Living Colour- ja King’s X -tyylisiin tapailuihin.
April, joka ottaa vaikutteita Killswitch Engagen viitoittaman jenkkimetallin ja Walesin suunnalta kuplivan britti-emon kaltaisista ilmiöistä, on raikas lisä suomalaiseen metallikenttään. Saxonin tahtiin aamupuuronsa lusikoineet puritaanihevarit vihaavat Aprilin kaltaista moneen suuntaan flirttaavaa modernistia, jolla metalli on vain yksi mauste muiden joukossa, mutta tuskinpa nämä heput siitä välittävät. April ei lunasta vielä kaikkea lupaamaansa, mutta suunta on kiehtova.