Poprock-duo Prima Queen on piristävä esimerkki brittien ja jenkkien hyvästä yhteistyöstä. Bristolista lähtöisin oleva Louise Macphail ja Chicagossa syntynyt Kristin McFadden tapasivat lauluntekokurssilla Lontoossa, ja uuden bändikaverin lisäksi kumpikin tuntuu saaneen mukaansa kurssin parhaan annin: taidon tehdä tarttuvia indiepopkappaleita.
The Prize on duon ensimmäinen kokopitkä, mutta levyn tuottaja ei ole selvästikään ensimmäistä kertaa näissä hommissa. Laulaja-kitaristien soundit soivat yhteen loistavasti, ja heleät äänet tuovat mainion kontrastin toisinaan voimakkaisiin melodioihin. Lyriikoissa käydään läpi romanttisia, keveitä, platonisia ja vähän surullisiakin ihmissuhteita.
Albumin nimikkokappaleen voimaannuttavat sanat kertovat, mitä ystävä kaipaa sydänsurun keskellä: kuivaa hänen kyyneleensä, muistuta hänen timanttisuudestaan ja vahvista, että se poika on narsistinen idiootti. Samalla asenteella jatkaa Oats (Ain’t Gonna Beg). Lakonisen tyylikkäässä kappaleessa ei surkutella vaan ennemminkin nauretaan kaoottiselle nykydeittielämälle.
Hieman haikeampi on Spaceship. Siinäkään ei kuitenkaan maalailla runollisia vertauskuvia, vaan kerrataan yksityiskohtaisen tarkasti niitä henkisiä ja fyysisiä tunteita, joita toinen voi itsessä herättää. Kun kuuntelette, tiedätte mitä tarkoitan.