Tampereen punkskenen ylpeys Pystyyn Kuolleet Hipit on tehnyt nimeä ennen kaikkea huomiota herättävän uniikeilla live-esiintymisillään, mutta studiossakin syntyy kelpo jälkeä. Yli vuosikymmen sitten perustetun yhtyeen neljäs täyspitkä näyttää vahvuutensa ensimmäisestä kappaleesta lähtien.
Tiukka ja vihainen hardcoresoundi vuorottelee vaihtoehtoräpin kanssa. Jälkimmäisen yhtye näyttää taitavansa esimerkiksi kappaleissa Nimi muistiin ja Kromii. Viimeksi mainitussa skrätsäys täydentää raskasta kitarakomppia yllättävän hyvin.
Tunnelmaa rikkoo jonkin verran loppupuoliskon Risukasa, hidastempoisempi kappale, joka muistuttaa kertosäkeessä parhaimmillaan Leevi and the Leavingsiä. Odotan mielenkiinnolla, miltä biisi kuulostaa livenä.
PKH pystyy vetoamaan samaan aikaan kahteen hyvin erilaiseen yleisöön, ja Superstar tarjoaa erinomaisen kuuntelukokemuksen niin perinteisen punkin kuin vuosituhannen alun suomiräpin ystäville. Ei tule mieleen montaa bändiä, jotka miksaisivat näitä kahta yhtä sujuvasti.
