Ruotsalainen Soen on käynyt läpi elinkaaren, joka ei ole päästänyt yhtyeen kuulijoita helpolla. Aikojensa alussa bändi nojasi Tool-henkiseen progemetalliin, jota on albumi albumilta suoristeltu. Nyt Soen soi suoraviivaisesti ja tarttuvasti. Jos olisi olemassa genre nimeltä adult oriented goth rock, Soen istuisi sen sisään hyvin.
Kypsyminen puskee läpi sävellyksistä, joissa ei enää yritetä olla joka paikassa yhtä aikaa. Samalla huokuu keski-ikäistyminen, kun melankolia on entiseen verrattuna lakonisen toteavaa.
Onkin täysin kuulijasta kiinni, kokeeko bändin riisuneen kappaleistaan lillukanvarret oleellisen tieltä vai kuulostaako nyky-Soen jonkinlaiselta faijarockilta. Itse en päässyt koskaan sisään Soenin ”toolailuihin”, joten yllätyksekseni olen vastaanottanut bändin tuoreemman ilmaisun korvat höröllä.
Reliance on varmasti pettymys kaikille, jotka pettyivät Memorial-albumiin (2023). Jo singlekolmikko Primal, Mercenary ja Discordia paljastaa koruttoman suoran iskevyyden, eikä bändi pyri levynkään mitassa sen enempään tai vähempään. Soen paljastaa nykyään kaikki koukkunsa ensimmäisellä kuuntelulla.
