Odotukset ovat kovat, kun Mumford & Sons julkaisee uutta musiikkia. Marcus Mumfordin, Ted Dwanen ja Ben Lovettin muodostama bändi on tehnyt britti- ja irkkupubien trubaduurityylistä maailmanluokan rockkonseptin.
Bändin kuudes albumi jatkaa tutulla poljennolla ja suloisilla sanoituksilla. Monet tarinoista kumpuavat syvästä itsetutkiskelusta ja rakkaudesta omaan puolisoon tai jälkeläiseen, mutta kappaleet eivät ole liian siirappisia. Siitä pitää huolen matala- ja rouheaääninen Marcus Mumford. Hänellä on sellainen ”mitä ikinä sanotkin, luotan sinuun” -ääni.
Prizefighterilla tosin kuullaan Mumfordin lisäksi monia muitakin erinomaisia artisteja. Irlantilaisella Hozierilla on soolo biisissä Rubber Band Man, ja yhdysvaltalaismuusikko Gracie Abrams laulaa stemmoja kappaleessa Badlands. Levyn nimikappaletta on ollut tekemässä itse Bon Iverin Justin Vernon. Mukavankuuloista vaihtelua, mutta levyn parhaat hetket nojaavat kuitenkin yhtyeen omaan päälaulajaan.
Odotukset täyttyvät, kun Mumford & Sons julkaisee uutta musiikkia.
