Amerikan ja Meksikon sodassa 1846-48 pataljoona suuren sulatusuunin sotilaita vaihtoi puolta ja siirtyi Rio Granden eteläpuolelle taistelemaan. Pettureiksi leimattu San Patricios -joukko-osasto on jäänyt osaksi vanhan maailman luuserien varjohistoriaa. Chieftains-kokkamies Paddy Moloney ja Ry Cooder ovat uppoutuneet tapaukseen hävinneen osapuolen musiikkiperinteen kautta. Tavattoman kiehtova lähtökohta on usko siihen, että Irlannin nälänhätää paenneet siirtolaiset ovat tuoneet musiikillisen rikkautensa muassaan Meksikoon ja väistämättä löytäneet sikäläisten soittojen suuren aartehiston.
Hedelmälliselle synteesille rakentuva San Patricio -levytys on huiman laaja projekti, johon ottivat osaa sadat muusikot, laulajat ja orkesterit Dublinissa, New Yorkissa, Los Angelesissa, Espanjassa ja Meksikossa. Moloneyn tina- ja säkkipillit toimivat yhdistävänä tekijänä sukkuloidessaan läpi marssien, mariachilaulujen ja riipaisevien balladien. Cooder sävyttää soitantoja hillitymmin, mutta kiteyttää henkilökohtaisesti paljon säveltämäänsä teemalauluun The Sands Of Mexico.
Kansanmusiikin tyylilajit sulautuvat luontevasti toisiinsa, mutta hiipivä akateemisuus hyydyttää soitantoja, kun osapuolten perinteen tutuimmilta tuntuvat kaavat blokkaavat mehukkainta fiilistelyä. On kuin lauluista olisi karsittu yllätyksellisimmät rytmiset ja melodiset elementit pois ja tyydytty varmimpaan perinnestuffiin. Levylle on toki yltänyt paljon aitoa yhteismusisoinnin iloa ja ihastuttavia kappaleita, mutta se voisi olla kauttaaltaan lennokkaampi.