FAITHLESS: No Roots

No Roots yllättää rajusti. Nimenomaan hyvässä mielessä.

Kun useimmat klubimusan tekijät tyytyvät pelkästään tanssittaviin biitteihin, ja niihinkin lähinnä biisikohtaisesti, brittitrio tarjoilee ehjän kokonaisuuden, jonka hämmästyttävin puoli on sen ilmeinen halu puhua asiaa ja tuoda valoa tällä haavaa pelottavan pimeälle ihmiskunnalle.

Buddhismi ei ole mennyt hukkaan Maxi Jazzissa. Hänen kevyellä cockneyllä latomansa räpit paneutuvat perimmäisiin aiheisiin, kuten siihen, että ilman juuria, perhettä ja rakkautta kuka tahansa meistä on pahassa jamassa. Eikä Maxin jutuissa ole mitään imelää. Päinvastoin, veikkaan niiden olevan paljolti itse elettyä tilitystä. Musta hujoppi saa arvoistaan tukea kaikenlaisia instrumentteja maukkaasti käsittelevältä dj/soittaja Sister Blissiltä ja filosofian loppututkinnon suorittaneelta ohjelmoitsija/remiksaaja Rollo Armstrongilta.

Jälkimmäiset ovat harkitusti säveltäneet levyn joka laulun C:ssä, mikä saa albumin tuntumaan yhdeltä pitkältä, mutta moneen suuntaan elävältä kappaleelta. Meno on äärimmäisen melodista, vaikka toki tanssittaa paikoin vastustamattomasti tempojen koukkiessa house-pohjalta esimerkiksi drum'n'bassin ja jopa ambientin puolelle. Kylässä käy muutamalla raidalla Maxin hengenheimolaisräpäyttäjä LSK. Häneen on näemmä syytä tutustua enemmänkin.

Syvä ja hieno No Roots ei sorru lapsellisiin näppäryyksiin tai yksioikoiseen tehopaahtoon. Faithless ei aherra kyynisesti/hedonistisesti omassa "coolissa kuplassaan", vaan todellisuudessa. No Roots tuo siihen tervejärkisyyttä ja sydämellisyyttä, joiden soisi leviävän musiikkibisnekseen enemmänkin. Kuunnelkaa sitä!