PATTI SMITH: Land (1975-2002)

Arvio julkaistu Soundissa 04/2002.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Uransa muun muassa Arthur Rimbaudin nimeen vannovana runoilijana aloittanut, joulukuussa 56 vuotta täyttävä punk rockin ylipapitar Patti Smith oli Ramonesin, Televisionin ja Talking Headsin ohella yksi 70-luvun puolivälin New Yorkin new wave-piirien keskeisimpiä artisteja.

Arvio

PATTI SMITH
Land (1975-2002)
Arista

Uransa muun muassa Arthur Rimbaudin nimeen vannovana runoilijana aloittanut, joulukuussa 56 vuotta täyttävä punk rockin ylipapitar Patti Smith oli Ramonesin, Televisionin ja Talking Headsin ohella yksi 70-luvun puolivälin New Yorkin new wave-piirien keskeisimpiä artisteja. Televisionin Tom Verlainen säestämällä jazzahtavaa runonlausuntaa vuodattavalla singlellä Hey Joe/Piss Factory vuonna 1974 debytoinut Patti Smith on kahdeksan albumin ja kahden comebackin jälkeen vasta nyt ensimmäistä kertaa kokoelmalevyn kohteena. Kirjailija Susan Sontagin esipuheella varustettu Land (1975-2002) on tupla-albumi, jonka kokoamisessa on käytetty fanien apua. Ensimmäisen levyn täyttävät Smithin yleisön suosikkibiisit ja mukana on näytteitä jokaiselta albumilta, vuonna 1975 ilmestyneestä John Calen tuottamasta Horsesista lähtien.

Horsesin käynnistänyt Van Morrisonin Themin Gloria on mukana jo yksistään siksi, että sen johdantona oleva In Excelsis Deo sisältää Smithin uhmakkaan moton. "Jesus died for somebody's sins but not mine".

Vuoden 1978 Easter-albumi tuotti Patti Smithin suurimman hitin, Bruce Springsteenin kanssa tehdyn Because The Nightin ja muun muassa Smithin tajunnanvirtaa edustavan Babeloguen. Smithin uran ensimmäinen vaihe päättyi vuonna 1979 ilmestyneeseen Waveen, jonka toisena poimintana on aviomiehelleen, MC5-yhtyeen edesmenneelle kitaristille Fred Sonic Smithille omistettu Frederick. Yhdeksän vuoden kuluttua ja Patti Smith palasi Dream Of Life -albumilla, jonka hitiksi erottui John Lennonin veroisella sloganismilla ja mieltä ylentävällä ja jalat maasta kohottavalla kertosäkeellä varustettu People Have The Power. Sinänsä naiivia sanomaa on harvoin puettu yhtä iskevään ja tehokkaaseen asuun. Dream Of Lifea seurasi jälleen pitkä hiljaisuus kunnes Patti Smith teki vuonna 1996 toisen comebackinsä, joka on tähän mennessä tuottanut albumit Gone Again, Peace And Noise ja Gung Ho. Kokoelman ykköslevyn päättää tuore ja mukavan rento tulkinta Prince-hitistä When Doves Cry.

30-biisisen antologian toinen osa koostuu Piss Factorystä, varhaisista demoista, pääosin viime vuotisen kiertueen taltioinneista ja muutamasta aiemmin julkaisemattomasta biisistä. Patti Smithin meditatiivinen ja jammaileva puoli tulee hyvin esille Tom Verlainen ja Jeff Buckleyn kanssa esitetyllä Wander I Golla ja Smithin klarinetin kaunistamalla Higher Learningillä.

Patti Smithin tuotantoa laajasti valaiseva Land (1975-2002) on kooste, jonka jälkeen tämän päivän alanismorissettet ovat kierrätystään odottavaa paperia.