PATTI SMITH: Outside Society

Arvio julkaistu Soundissa 9/2011.
Kirjoittanut: Tero Alanko.

Vastikään Polar-musiikkipalkinnon saaneen Patti Smithin (s. 1946) merkittävin julkaisu yli 30 vuoteen on kaunis Ihan kakaroita -muistelmateos.

Arvio

PATTI SMITH
Outside Society
Arista

Vastikään Polar-musiikkipalkinnon saaneen Patti Smithin (s. 1946) merkittävin julkaisu yli 30 vuoteen on kaunis Ihan kakaroita -muistelmateos. Vaikka hänen kohtalokas rockinsa on vain harvoin kiusallista kuunneltavaa, sitäkin on toki tapahtunut, eivät neljän ensimmäisen albumin hurjan spurtin jälkeiset levyt yllä edes lähelle niiden jättämää jälkeä. Myöhemmistä levyistä vahvin on Gone Again -surutyö vuodelta 1996.

Punkin kummitädiksi aiheellisesti nimetty Patti Smith on aina korostanut taiteilijuuttaan ja pysytellyt marginaalissa. Jos hänen repertuaariinsa kuuluisi enemmän Because The Nightin, Frederickin ja Free Moneyn kaltaisia tarttuvia ja tunteellisia rockbiisejä, saattaisi tilanne olla toisenlainen. Myös People Have The Power on kuin varta vasten tehty ikuisesti radiossa soivaksi anthemiksi, mutta siitä ei välity samanlainen sisäinen palo.

Patti Smithin ainutlaatuisuus tulee paremmin esiin runoilijana ja laulajana kuin säveltäjänä. Hyvin usein hänen laulunsa tukeutuvat vahvasti esitykseen ja sovitukseen. Patti Smith on taiteilija, joka vaikuttaa esimerkillään, ei taidokkuudellaan. Hänen innoituksensa on eittämättömän suuri, mutta esimerkiksi PJ Harvey on tehnyt jo pitkään paljon esikuvaansa kiinnostavampaa musiikkia.

Tämä kronologinen kokoelma lienee suunnattu Ihan kakaroita -kirjan lukijoille, jotka eivät vielä ole perehtyneet Patti Smithin rockiin. Paljon suositeltavampi tapa aloittaa hänen taiteeseensa tutustuminen on liki kymmenen vuotta vanha Land-paketti. Toivottavasti sitä ei vedetä pois markkinoilta tämän uutuuden myötä.

Lisää luettavaa