Basisti Bob Daisley paljastaa Guitar Worldille, miksi päätti hypätä aikoinaan Black Sabbathista potkut saaneen Ozzy Osbournen kelkkaan – muiden varoituksista huolimatta.
Daisley on uransa aikana soittanut useiden legendojen kanssa, mainittakoon nyt Ozzyn lisäksi sellaisia nimiä kuin Ritchie Blackmore, Randy Rhoads, ja Gary Moore.
Daisley tunnetaan kuitenkin luultavasti parhaiten työstään Blizzard Of Ozz (1980) ja Diary Of A Madman (1981) -levyillä.
Ritchie Blackmoren Rainbowsta lähtöpassit saanut Daisley tutustui Ozzyyn Englannissa vuoden 1979 loppupuolella.
”Ozzy oli tullut juuri Los Angelesista saatuaan potkut Black Sabbathista”, Daisley muistelee. ”Ihmiset varoittelivat minua työskentelemästä hänen kanssaan, sillä hänen maineensa ei ollut mikään paras mahdollinen. Hän oli ollut aivan pihalla, kännissä, epäammattimainen, epäluotettava ja kaikkea mahdollista. Jostain syystä minulla oli kuitenkin tunne, että tämä on tehtävä.”
Ozzy tarjosi basistille junamatkan ensimmäisessä luokassa luokseen, ja odotti tätä vielä asemalla.
”Menimme treenipaikalle ja siellä oli rumpali ja kitaristi”, Daisley sanoo. ”He olivat ihan okei. Mukavia jätkiä. Kun sitten pidimme teetauon, menimme Ozzyn kanssa keittiöön ja hän kysyi: ’No, mitä olet mieltä?’ Pidin Ozzystä ja tulimme hyvin toimeen, joten sanoin: ’Haluaisin työskennellä kanssasi, mutta en ole varma noista kahdesta muusta.'”
Daisleyn mielestä kaksikko ei soittanut tasolla, jota Ozzyn kanssa operoidessa vaadittiin.
”Hän sanoi: ’Odotas vähän…’, ja meni treenihuoneeseen”, Daisley sanoo. ”Kuulin hänen sanovan: ’Okei kaverit, voitte pakata kamanne. Tämä ei toimi. Voitte palata kotiin.’ Se oli siinä, heidät vapautettiin palveluksesta.”