Vaikka suomalaisten halukkuus maksaa musiikin striimauksesta on kasvussa, pitää Suomi edelleen häntäpäätä muiden Pohjoismaiden joukossa tässä asiassa. Vain 32 prosenttia suomalaisista maksaa musiikin suoratoistopalveluista, kun Pohjoismaiden keskimäärä on 49 prosenttia. Asia käy ilmi Teoston, Tanskan Kodan ja Norjan TONO:n tutkimuslaitos YouGovilta tilaamasta Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics -tutkimuksesta, jossa vertaillaan Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen musiikinkulutustottumuksia.
”Näkemykseni mukaan tässä on taustalla pitkä perinne, sillä suomalaiset ovat yleisesti tottumattomia maksamaan sisällöistä. Meillä on laaja joukko ilmaisia tv-kanavia, ja tutkimuksissa näkyy, että erityisesti YouTuben rooli niin sanottuna maksuttomana musiikkipalveluna korostuu”, arvioi Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen.
Kaikkiaan striimauspalveluja käyttää Pohjoismaissa noin 90 prosenttia väestöstä, ja lukema on kaikissa maissa suunnilleen sama. Suosituin palvelu on YouTube, joka tavoittaa 75 prosenttia käyttäjistä ja Suomessa vielä enemmän eli 82 prosenttia. Musiikintekijöiden tulotasoon käyttäjien kulutustottumukset vaikuttavat suoraan, sillä ilmaiskäytöstä kertyvät korvaukset ovat pienempiä kuin maksullisista palveluista tulevat.
”Tilanne tulee todennäköisesti olemaan perusrakenteeltaan tällainen vielä aika kauan. Toisaalta uskon myös siihen, että tilausvideopalveluissa tapahtunut nopea maksullisten tilaajien kasvu alkaa heijastua myös yleisesti maksuhalukkuuden lisääntymiseen.”
Kevään aikana tutkittiin myös koronan vaikutusta suoratoistopalvelujen suosioon. Tutkimusta tehtiin huhtikuun ensimmäisillä viikoilla, kun epidemia oli vielä alkuvaiheessa, mutta jo silloin käyttömäärissä oli havaittavissa hienoista kasvua. Suomessa korona näkyy etenkin Netflixin tilaajamäärissä (kasvua 4 %) ja Facebookin käytössä. Maksullisten musiikkipalvelujen käyttäjämääriin on tullut yhden prosentin kasvu.
”Nyt akuutti koronatilanne voi muuttaa tilannetta nopeastikin”, toteaa Jalonen.
Alkuperäinen Polaris Nordic -kysely toteutettiin aikavälillä 27.12.2019–9.1.2020 ja koronatilanteen vaikutuksia kartoittava kysely 3.4. – 14.4.2020. Vastaava tutkimus on aiemmin julkaistu vuosina 2015, 2017 ja 2018.
