Jamaikalla 1960-luvun lopulla syntynyt reggaemusiikki on lisätty YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon ylläpitämälle aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Asiasta päätettiin viime torstaina. Pääsyä kulttuuriperintölistalle haki tänä vuonna 40 eri ehdotusta.
”Syntyvaiheessaan reggae oli marginalisoitujen ääni, mutta nyt sitä soitetaan ja siitä nautitaan sukupuoleen, etnisyyteen tai uskoon katsomatta. Sen panos kansainvälisessä keskustelussa oikeudenmukaisuden, rakkauden ja ihmisyyden puolesta on merkittävä ja alleviivaa sitä, miten se on sekä älyllistä ja sosiopoliittista että sensuaalista ja hengellistä”, kuuluvat Unescon perustelut.
”Reggaen perustarkoitus – olla yhteiskuntakeskustelun väline, tarjota vapauttava kokemus sekä ylistää Jumalaa – ei ole muuttunut ja se toimii edelleen äänenä meille kaikille.”
Aineettoman kulttuuriperinnön lista pyrkii säilyttämään tuleville sukupolville erilaisia perinteitä ja tietotaitoja sekä lisäämään niiden tunnettuutta ympäri maailman. Listalle päätyvistä kohteista päättää vuosittain vaihtuva suojelukomitea, jossa on edustaia 24 eri maasta.
Suomessa on yhteensä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuuriperintökohteita ja yksi luonnonperintökohde. Listalle ovat päässeet muun muassa Suomenlinna, vanha Rauma sekä Merenkurkun saaristo.
🔴 BREAKING#Reggae music of #Jamaica🇯🇲 has just been inscribed on the #IntangibleHeritage List! Congratulations! 👏
ℹ️ https://t.co/1SDzLr4U5F #LivingHeritage pic.twitter.com/7t1jkD2Z8n
— UNESCO 🏛️ #Education #Sciences #Culture 🇺🇳 (@UNESCO) November 29, 2018