Albumin kansikuvan hahmo on lähes kadonnut värien psykedeeliseen pyörteeseen. David Byrne on mestari vastakohtien yhdistelyssä ja hyödynsi sitä jo Talking Headsin kultakaudella, jolloin Psycho Killerin tarttuva bassolinja kätki alleen häiriintyneen mielen.
Who Is the Sky? -levyn kappaleet tasapainottelevat eksistentiaalisen huolen ja lämpimien melodioiden välillä. Everybody Laughs -biisissä luetellaan arjen universaaleja totuuksia. Lopussa Byrne ja St. Vincent laulavat yhdessä ja tunnelma yltyy kollektiiviseksi juhlaksi.
Orkestraalisen popin sävyissä kajahtelevia sointuja tukee hienosti Ghost Train Orchestra. Sovitusten on annettu levitä ja rönsyillä, ja niissä kuuluu afrobeatin, gospelin ja elektronisen kansanmusiikin kaikuja. Rebecca Solnitin teoksen inspiroima She Explains Things to Me kääntää perinteisen mansplainausasetelman päälaelleen hakemalla ymmärrystä naisellisesta näkökulmasta.
Vaikka levyllä on ilahduttava määrä tuttua teatraalista hulluttelua, kaikki sävellykset eivät tee vaikutusta. Selvää kuitenkin on, ettei Byrne kaihda edelleenkään ihmisyyden peruskysymysten käsittelyä, ja hän tekee sen tavalla, joka saa kuulijat hymyilemään.
