DAVID BYRNE: Look Into The Eyeball

Jotenkin Byrnen soololevyt ovat kohdallani aiemmin jääneet paitsioon. Ylimpänä syynä ovat olleet teennäisen tuntuiset etnoväritykset, jotka eivät aina ole antaneet selkeää kuvaa miehen tarkoitusperistä. Ihan kuin miehellä olisi ollut pakonomainen tarve vältellä henkilöhistoriaansa menestyneen rock-bändin johtohahmona, mikä tietysti sopii yhteen vähintään joka toiseen samaan asemaan joutuneen muusikon kanssa.
Täytynee tarkistuttaa vanhat muistikuvat ja tuulettaa korvien välistä osastoa huolellisesti, sen verran laadukas albumi Look Into The Eyeball on. Itse asiassa järkevällä saksimisella ja hyvällä maulla toteutetulla hienosäädolla kyseessä voisi olla Talking Heads -kiekkojen tasoista matskua. Esimerkiksi The Accident olisi voinut löytyä miltä tahansa bändin klassikolta ilman tason laskua.
Pientä viritystä maailmanmusiikki-rintamalle yhä on, vaikka tokaisihan Byrne taannoin eräässä haastattelussa suorasukaisen sarkastiseen tyyliinsä "I hate World Music". Tosin yhteydestä irroitettuna kommenti kuullostaa erittäin töksähtävältä ja väkinäiseltä. Kyllähän Look Into The Eyeball lyö Womad-vaihteen kerran silmään. Nimittäin Desconocido Day -biisissä, jonka rytmeistä vastaa pitkälti levyn ainoa vieraileva tähti, NRÜ-nimeä totteleva henkilö Café Taruba -kollektiivista. Kyseessä onkin yksi levyn turhimmista raidoista. Byrnen balanssi horjuu, kun kehissä on kolmannen maailman akteja. Mitään muuta valittamista pitkäsoitolta ei sitten löydykään.