Arvio: Metallia Tiktok-aikakaudelle – Blood Incantationilla on ambitiota enemmän kuin taitoa

Arvio julkaistu Soundissa 10/2024.
Kirjoittanut: Nuutti Heiskala.

Arvio

Blood Incantation
Absolute Elsewhere
Century Media

Syntikka-ambient -levynsä Timewave Zero (2022) jälkeen Blood Incantation on taas palannut metallin pariin. Mistään perinteisestä death metalista Absolute Elsewherellä ei kuitenkaan ole kyse.

Levy poukkoilee kraut rockista Dream Theateria jäljittelevien progeriffien kautta Tangerine Dreamin syntikoihin, ja sitten taas kasarileffatyylisten kitarasoolojen kautta Simon & Garfunkel -huiluihin, pulputtaviin teknosyntikoihin, Deafheavenin blackgazeen ja pinkfloydmaisiin laulumelodioihin. Jottei pääsisi unohtumaan kyseessä olevan death metal -bändi, kuullaan välillä myös örinää ja tuplabasarien pauketta. Metallia Tiktok-aikakaudelle siis; jos ei nappaa, niin puolen minuutin päästä on luvassa jo jotain ihan muuta.

Variaatiota löytyy, mutta sävellyksellisestä koherenssista on pahasti puutetta. Sitäkin pahempi ongelma on, etteivät mitkään levyn tiuhaan vaihtuvista genrekokeiluista toimi kovin hyvin itsenäisestikään. Blood Incantationin soittajat ovat virtuoosimaisia, mutta mitkään levyn tyyleistä eivät tunnu bändille omilta, edes death metal. Kuten Blood Incantationin läpimurtolevyllä Hidden History Of The Human Racellakin (2019), ylittävät bändin ambitiot vielä selvästi sen taidot.