Arvio: More! on ehtaa Sweatmasteria niin hyvässä kuin pahassa

Vuosituhannen alussa Turun garage-voimat­rio kehittyi levy levyltä monisä­vyisemmäksi, mutta nyt palataan perus­asioihin.
Arvio julkaistu Soundissa 1/2026.
Kirjoittanut: Kimmo K. Koskinen.

Arvio

Sweatmaster
More!
Svart

Turun garage-voimat­rio palaa levykantaan ilmeisen hyvin sujuneen livereunio­nin hurmoksessa. Vuonna 2010 loistavan edellislevynsä Dig Up the Knifen julkaissut bändi on tavallaan samankaltaisessa tilantees­sa kuin yleensä debyytille tultaessa: keikkapuolella on tahkottu ja soitto toimii, mutta ässätason materiaalia ei tahdo riittää pitkäsoiton pitimiksi.

More! ei ole erityisen pitkä levy, mutta 14 biisin kattausta kolutessa vastaan tulee myös selkeää filleriä. Täytebiisit eivät ole huonoja, vain Sweatmasterin kontekstissa perus­tekemistä.

Suutari pysyy lestissään takomal­la lattiatomikomppia, rusauttelemalla sähkösanomariffejä ja ärjähtelemällä yhden nuotin iskulauseita. Parhaim­millaan yhtye panee pulisongit hyt­kymään, kuten mainiot aloitusraidat Dirty Water, Destroyer ja Scream Out for Love kiistatta osoittavat. Aikoinaan voimakkaan vaikutuksen lavoilla ja sinkuillaan tehnyt bändi on yhä vankasti voimissaan, sen voi ilolla myöntää.

Vuosituhannen alussa Sweat­master kehittyi levy levyltä monisä­vyisemmäksi. Nyt se palaa perus­asioihin spektriä kaventamalla ja QOTSA-sävyt häivyttämällä, eikä etu­kenossa rämisevä garage-tuuttaus välttämättä ole kotikuuntelussa kestävintä sorttia. More! on siis eh­taa Sweatmasteria niin hyvässä kuin pahassa.