On vaikea keksiä toista bändiä, joka olisi hengeltään enemmän undergroundia kuin Sleaford Mods. Andrew Fearn luo avantgardistis-minimalistisia elektrotaustoja ja Jason Williamson paasaa niiden päälle tiukkaa myrkkyä, joka hänen on pakko saada ulos sisuksistaan, koska niin moni asia omassa maassa vituttaa lujaa. Murre on niin paksua nottinghamia, ettei siitä ei-britti millään tajua kaikkea. Mutta kaksikko ei pokkaa kenellekään eikä ”virtaviivaista” soundiaan.
Silti heidän kolme viimeistä albumiaan ovat nousseet Briteissä top teniin! Kaipa se kertoo siitä, miten moni saa näppylöitä brexitistä, inflaatiosta, oikeistohallinnosta ja osattomien määrän jatkuvasta kasvusta.
Kyse ei ole vihasta. Kiukun alla piilee muutakin. ”Ehkä me ollaan ylpeitä brittiläisyydestämme. Asia vaan on niin, ettei sillä englantilaisuudella, mistä me ollaan ylpeitä, ole mitään tekemistä sen englantilaisuuden kanssa, jota hallinto pyrkii edistämään”, Williamson lausuu levyn saatesanoissa.
UK Grim on Sleaford Modsia parhaimmillaan. Fearn on löytänyt rytmeihinsä uutta vaihtelevampaa, paikoin tanssittavaakin kulmaa. Ylipäätään biisit kattavat entistä laajemman tunnelmien kirjon. Pit 2 Pit lähestyy äänikuvaltaan ”normaalia” punk-bändiä. Bondmaisessa Apart From Youssa on jopa piano. Dry Cleaning -vokalisti Florence Shaw antaa seksikkäästi kohtalokkaan äänensä Force 10 From Navaronelle.
UK Grim näyttää, että äijät pystyvät myös kehittämään konseptiaan, niin idiosynkraattinen kuin se luonteeltaan onkin.
