Levyarvio: Karismaa ja kirpeää yhteiskunnallista sanomaa – Julkaisutulva ei ole laskenut Sleaford Modsin tasoa

Arvio julkaistu Soundissa 1/2021.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Sleaford Mods
Spare Ribs
Rough Trade

Nyt on ajauduttu sellaiseen pisteeseen, että Mr. Oizon Flat Beatista musiikilliset juurensa juontava Sleaford Mods on kenties maailman merkittävin rockyhtye. Vielä on aikaista sanoa, onko Spare Ribs elektronisen punkduon paras levy, mutta se on joka tapauksessa erinomaisen linjakas ja uusiakin ulottuvuuksia Modsien pelkistettyyn ilmaisuun lisäävä albumi.

Nottinghamissa vuonna 2007 aloittaneen Sleaford Modsin tie huipulle alkoi viidennellä omakustanne-cd-r:llä Wank (2012), jolla paksuja biittejä tehtaileva tuottaja Andrew Fearn astui remmiin, syrjäyttäen pian äänittäjä Simon Parfrementin Modsien toisena virallisena jäsenenä. Osa Wankin kappaleista kuultiin paranneltuina versioina
virallisella esikoisalbumilla Austerity Dogs (2013).

Spare Ribs on joka tapauksessa erinomaisen linjakas ja uusiakin ulottuvuuksia Modsien pelkistettyyn ilmaisuun lisäävä albumi.

Rennosti kaljapullo kädessä nyökyttelevä Fearn vaikuttaa keikoilla vain hepulta, joka painaa biisien alussa ja lopussa nappia ja todennäköisesti vastaa backlinen roudauksesta, mutta ilman hänen tylysti potkivia taustojaan runoilija Jason Williams olisi edelleen samplejen päälle puhelaulava stand up -koomikko. Karismaa ja kirpeää yhteiskunnallista sanomaa Williamsilta ei kyllä puutu. Molemmat duon jäsenet ovat nykyisen punkin ja rapin kasvattaman sukupolven silmissä samastumiskelpoisia ja katu-uskottavia.

Spare Ribs on Modsien kuudes studioalbumi kahdeksan vuoden aikana. Niiden lisäksi on singleistä ja harvinaisuuksista koostettu tuplakokoelma All That Glue (2020). Vastaavan julkaisutulvan jälkeen artistin tai bändin tuotannon taso usein laskee, mutta niin ei ole käynyt Modseille. Tuore levy sisältää Williamsin lockdownin inspiroimat henkilökohtaisimmat ja riipivimmät tekstit ja Fearnsin rujoimmat, The Stranglersin parhaista tekeleistä muistuttavat bassot.

Seuraavakin sukupolvi esittäytyy: Modseja esikuvanaan pitävä Billy Nomates vierailee Mork n Mindy -singlellä. Amyl And The Sniffersin vokalisti Amy Taylor piristää Hard-Fin työläisklassikko Hard To Beatin kitarariffiä nerokkaasti lainaavaa Nudge It -biisiä muutamalla säkeellä.

Lisää luettavaa