The Kinks on levyttänyt niin valtavasti musiikkia, että syvä katsaus sen koko uraan vaatii melkoisen paketin. Picture Book sisältää kuuden cd:n verran hittejä ja harvinaisuuksia, albumiraitoja, demoja sekä nipun livemateriaalia. Ryhmän 60-luvun tuotantoa on julkaistu lukuisten kokoelmien muodossa runsaasti, mutta myöhemmät ajat ovat jääneet vähälle huomiolle. Tämä kansio korjaa tilannetta, mutta noin puolet tilasta kuuluu silti alkuaikojen levytyksille.
Ykköslevy esittelee alussa mukavan rupisen, beathenkisen rhythm & blues -ryhmän. The Ravens -nimellä tehdyltä ensimmäiseltä demolta kuullaan ilahduttavasti kaksi kappaletta. The Kinksin ensimmäisiä pitkäsoittoja kiusaa melkoinen epätasaisuus ja niiltä onkin kelpuutettu mukaan vain muutama biisi. Niin fantastisia klassikkoja – jotka myös menestyivät listoilla – kuin Ray Davies nopeassa tahdissa uransa alkuaikoina suolsikin, ei edes hän pystynyt pitämään rimaa jatkuvasti korkealla. Eikä ihme, sillä läpimurtohitti You Really Got Men ilmestymisen jälkeisen kuuden kuukauden aikana yhtye levytti kaksi albumia ja kolme singleä ja teki keikkoja seitsemässä eri maassa.
Albumien taso nousi samalla kun The Kinks löysi oman äänensä peribrittiläisenä popyhtyeenä. Varsinaisia täysosumia ovat peräkkäin julkaistut The Kinks Are The Village Green Preservation Society (1968) ja Arthur Or The Decline And Fall Of The British Empire (1969), joilta molemmilta on valittu mukaan useampi kappale. Kummatkin levyt olivat aikanaan melkoisia floppeja. The Kinks oli hassussa tilanteessa, ei tarpeeksi purkkaa teineille eikä tarpeeksi undergroundia viileille musiikkipiireille. Seuraava albumi korjasi tilanteen Lola-jättihitin avulla. Kyseinen levy (Lola Versus Powerman And The Moneygoround, Part One, 1970) on Ray Daviesin katkera tilitys musiikkibisneksestä. Hittejä suoltanut Davies huomasi rahojen menneen pääosin muiden kuin hänen omaan taskuunsa.
Kaikki kolme mainittua levyä ovat selkeästi teemallisia. Nokkamiehensä vahvasti ohjaamana The Kinks keskittyi seuraavilla kuudella levyllään vielä voimakkaammin teemalliseen ja teatterimaiseen ilmaisuun. Tämä viitisen vuotta kestänyt kausi mahtuu kokoelmalla noin yhdelle cd:lle.
Vuonna 1976 The Kinks teki levytyssopimuksen Aristan kanssa päämääränään Amerikan valloitus. Yhtye palasi suorempaan ja riisutumpaan ilmaisuun, ja Picture Bookin kaksi viimeistä levyä kokoaa parhaita paloja yhtyeen viimeisiksi – ainakin toistaiseksi – jääneiltä kahdelta aktiiviselta vuosikymmeneltä. Hienoja kappaleita rasittaa turhan usein kylmä ja iso rocksoundi, mutta levymyyntiin se vaikutti Yhdysvalloissa positiivisesti.
The Kinksin viimeinen todellinen klassikkosingle Come Dancing kuullaan kokoelmalla vain hauskana demoversiona. Valitettavasti siitä uupuu levytetyn version koskettavin säkeistö: “The day they knocked down The Palais/My sister stood and cried/The day they knocked down The Palais/Part of my childhood died, just died.” Ilman sitäkin Picture Book on vakuuttava näyte Ray Daviesin ja The Kinksin neroudesta ja ainutlaatuisuudesta.