LULLACRY: Where Angels Fear

Arvio julkaistu Soundissa 3/2012.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.

Pitkät tauot eivät ole Lullacrylle aivan outo ilmiö, mutta seitsemää vuotta hipova hiljaisuus tuntuu jo pitkältä. Aika ei ole kuitenkaan kohdellut Lullacryta huonosti. Sami Leppikangas (ent.

Arvio

LULLACRY
Where Angels Fear
Scarlet Records

Pitkät tauot eivät ole Lullacrylle aivan outo ilmiö, mutta seitsemää vuotta hipova hiljaisuus tuntuu jo pitkältä. Aika ei ole kuitenkaan kohdellut Lullacryta huonosti. Sami Leppikangas (ent. Vauhkonen) osuu edelleen biiseillään asian ytimeen ja yhtyeen uutuus huokuu tarttuvia melodioita ja rouheita sävellyksiä, jotka nyt ovat enemmän kallellaan metalliin kuin rockiin.

Where Angels Fear tuntuu lähtevän liikkeelle varovaisesti. Levyn alkupään kappaleita näyttäisi vaivaavan pienoinen jarruttelun maku, mikä ei johdu bändistä, vaan vanhoista muistikuvista. Lullacry ei ole enää samalla tavalla häikäilemättömän röyhkeä kuin uran alkupään tuotannossa. Uusien kappaleiden luonne vaatii bändiltä selvästi tyylittelevämpää ilmaisua siitäkin huolimatta, että niiden kuori olisi katettu pykälän verran järeämmällä pintasilauksella.

Vuodet ovat kypsyttäneet bändistä dynaamisemman ryhmän, joka on avoin myös varovaisille kokeiluille. Esimerkiksi Broken (Into Pieces) on Lullacryn kategoriassa omaperäinen, lähes tunnelmametallin kantaan liimautuva raita. Where Angels Fear -levy on hieno paluu, sillä yhtye on löytänyt tauon aikana uusia puolia itsestään ja kykenee tarjoamaan yhdellä kerralla enemmän.