Joko on Soundin 10/25 Sielun Veljet -artikkeli tarkastettu? Kannattaisi olla, sillä tämä Ari Väntäsen toimittama haastattelu on erinomaisen kiinnostavaa luettavaa erityisesti kaikille L’amourha-levyn ystäville. Juttu tehtiin albumin 40-vuotissynttäreiden kunniaksi, ja artikkelissa Ismo Alanko ja Jukka Orma kertovat seikkaperäisesti julkaisun tekoprosessista sekä kappaleista.
Kovaa kamaahan levyllä on vaikka kuinka: Peltirumpu soi edelleen rock-orientoituneilla radioasemilla, Tiskirätti muistetaan kummallisen ylväästä kertosäkeestään ja levyn b-puolen aloittanut On mulla unelma aiheutti pahennusta ”pyyhin perseeni Siniristilipulla” -sanoituksineen. Julkaisemme nyt verkkosivuilla jutusta katkelman, jossa tekijäkaksikko puhuu näiden biisien synnystä. Lue loput lehdestä!
Lue myös: Soundi 10/25: Sielun Veljet, Orvokki, Max Cavalera, Rättö ja Lehtisalo, Shiraz Lane…
L’amourhan tunnetuin biisi on Peltirumpu. Se on suomalaisen rockin klassikko, jytäävä riffibiisi ja tarttuva listahitti. Aluksi se oli kuitenkin jotakin aivan muuta: Alanko muistelee säveltäneensä kappaleen kosketinsoittimella eräänlaiseksi balladiksi. Orma muistaa, milloin kuuli biisin ensi kertaa.
– Kun Ismo soitti Peltirummun meille ekan kerran treeneissä, ajattelin, että nyt on Mozartia. Siinä oli romanttisen klasarimusiikin tuntua ja kertsissä perinteinen kvinttikierto, Orma kertoo.
Tribalistinen glam rock -jytke sovitettiin Peltirumpuun vasta treenikämpällä. Vaikka biisissä oli tarttumapintaa ja imua, Alanko ei arvannut sitä hitiksi.
– Ei sitä voi koskaan tietää. Paitsi Hassisen Koneen Rappiolla-biisin tehtyäni kyllä tiesin. Aiemmille Siekkari-levyille haettiin hämärämpiä ratkaisuja kuin L’amourhalle. Niiltä jopa poistettiin juttuja, jotka tuntuivat liian normaaleilta. Esimerkiksi ekan levyn Yö erottaa pojasta miehen -biisin kertsi oli alun perin paljon kauniimpi.
L’amourhan biisit L’amour, Tiskirätti ja Ikävä ovat Alangon ja Orman yhdessä kirjoittamia. Miehet muistelevat rakennelleensa biisejä lähinnä treeneissä ja keikkabussissa. Orman mukaan Tiskirätti tehtiin hotellihuoneessa. Kyseinen kappale yhdistetään usein basistina ja näyttelijänä tunnettuun Silu Seppälään.
– Silulla oli tapana ruoskia itseään henkisesti. Kerran se kutsui itseään tiskirätiksi, ja siitä tuli biisin nimi. Mutta se ei pidä paikkaansa, että kertosäkeen fraasi olisi kokonaisuudessaan peräisin Silun suusta, Alanko sanoo.
L’amourhan kohubiisi on On mulla unelma, joka joutui Yleisradiossa soittokieltoon lippua häpäisevän sanoituksensa vuoksi.
– Se kohutuin rivi ”mä pyyhin perseeni Siniristilipulla” syntyi aika yllättävästi. Kirjoitin sen barcelonalaisessa baarissa fiilistellessäni pienessä nousussa, että onpa hauskaa olla Espanjassa eikä Suomessa. Ei se sen kummempi asia alun perin ollut, Alanko sanoo.
Biisissä on paljon muutakin sisältöä. Sen nimi viittaa Martin Luther Kingin puheeseen ja sanoitus antaa kyytiä suurvaltojen lipuille ja maiden välisille rajoille.
– Biisi kertoi sen ajan maailmasta ja siitä, miten vaikeaa silloin oli matkustaa rajojen yli. Nykyinen avoin Eurooppa oli pelkkä haavekuva. Siinä mielessä On mulla unelma oli huuto vapaudelle, Alanko sanoo.
Kappaleesta löytyy myös kiihkoisänmaallisuuden kritiikkiä ja sukupolvikapinaa.
– Se oli provokatiivinen statement edellisen sukupolven koti, uskonto, isänmaa -paatosta vastaan. Siinä korostettiin samassa veneessä olemista ja ihmisten yhteisyyttä. Soitan sitä nykyisin soolokeikoillani hiljaisena versiona. Symboliikka toimii, vaikka aikakaudet vaihtuvat, Alanko sanoo.
On mulla unelma on Alangolle selkeästi mieleinen biisi. Hän intoutuu kertomaan sen soinnuista, viittauksista, melodioista ja ovelista yksityiskohdista. Sitten hän pysähtyy kysymään Ormalta, mitä mieltä tämä oli kappaleesta.
– Se on ihan saatanan tanakka rokkibiisi ja mieltäylentävä statement. Mistä tuli mieleen, että muutama vuosi sitten pystytin landelle omin käsin lipputangon ja vedin Siniristilipun juhannuksena salkoon. Oli pakko lähettää Ismolle kuva, että tämän verran on meininki muuttunut, Orma nauraa.