CIRCLE: Miljard

Arvio julkaistu Soundissa 11/2006.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Nimensä mukaisesti tavattoman suuri joskaan ei loputon Miljard-tuplalevy viipyilee ja kiertää kehää, polkee paikallaan, lipuu ja pulputtaa. Säntäilystä, törmäilystä ja kulmikkuudesta ei ole tietoakaan. Tämä on tunnelmallista, latenttia kiihkoa, paikoin varsinaista kytemistä. Vasta toisen levyn viimeinen kappale (Viitane) etenee pahaenteisesti kuin jotakin anteeksiantamatonta ja peruuttamatonta olisi tapahtumassa, kunnes sekin leviää avaruuteen ja sammuu hiljaisuuteen. Sitä ennen Miljard on vellonut puolitoista tuntia, miljardi hetkeä.

Arvio

CIRCLE
Miljard
Ektro

Nimensä mukaisesti tavattoman suuri joskaan ei loputon Miljard-tuplalevy viipyilee ja kiertää kehää, polkee paikallaan, lipuu ja pulputtaa. Säntäilystä, törmäilystä ja kulmikkuudesta ei ole tietoakaan. Tämä on tunnelmallista, latenttia kiihkoa, paikoin varsinaista kytemistä. Vasta toisen levyn viimeinen kappale (Viitane) etenee pahaenteisesti kuin jotakin anteeksiantamatonta ja peruuttamatonta olisi tapahtumassa, kunnes sekin leviää avaruuteen ja sammuu hiljaisuuteen. Sitä ennen Miljard on vellonut puolitoista tuntia, miljardi hetkeä.

Ektron tiedote määrittelee kokemuksen ennalta: ”Räjähtävät psykedeeliset kitaravallit, ’nerokkaat pop-sävellykset’, motorinen krautrock, melodiset harmoniat, intensiiviset riffit ja hurmokselliset vokalisoinnit? Tämä levy EI sisällä mitään edellä mainituista!” En lukeudu Circlen tuotannon perehtyneimpiin tuntijoihin enkä tiennyt, mitä odottaisin katseltuani kansikuvia, joissa Westerlund ja kumppanit poseeraavat mustiin pukeutuneina B.C. Rich -kitaroineen ja -bassoineen. Rätön ja Lehtisalon viehtymys metalliin on ollut yleisessä tiedossa jo jonkin aikaa, mutta Miljard ei ole Tulikoira (2005). Se on pysähtynyt, pienistä ideoista kaikkeuden koostava meditaatio, joka auttaa laskemaan verenpainettasi ja pohtimaan, onko tässä kaikessa mitään järkeä.

Lisää luettavaa