ILMOITUS Hämeen ammatti-instituutin lehtori Pekka Puputti opettaa tuleville meijeristeille prosessinohjausta ja käynnissäpitoa. Käytännössä se tarkoittaa maidon kulkua meijerissä.
– Maidosta on moneksi raaka-aineeksi. Tilalta tuleva raakamaito käsitellään meijerissä siten, että siitä voidaan valmistaa hapatettuja maitotuotteita, ravintorasvoja, juustoja, rahkoja, maitojauheita ja jäätelöä, Puputti luettelee.
Meijereiden toiminnassa, kuten monilla muillakin aloilla, on kestävä kehitys noussut merkittävään rooliin.
– Kaikki lähtee liikkeelle maitotilalta. Siinä käydään läpi koko tuotantoketju ja otetaan huomioon, miten voidaan säästää luonnonvaroja.
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen alkaa jo ennen maidon saapumista meijeriin.
– Suomessa on paljon biokaasulla toimivia maitoautoja, ja niitä tulee koko ajan lisää. Meillä on jo maitotiloja, joissa maitoauto pystyy jopa tankkaamaan biokaasulla.
Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu, että kulutetaan mahdollisimman vähän energiaa. Käytetty energia pyritään tuottamaan vihreillä energiamuodoilla ja siten, ettei tehtäisi ylimääräisiä välivaiheita.
– Meijerit täytyy rakentaa siten, että maitoa ei pumpata alkupäästä loppupäähän pitkiä matkoja. Aina kun maitoa pumpataan, kuluu energiaa, ja sitä kautta hiilijalanjälki kasvaa.
Puputin mukaan suomalaiset meijerit ovat edelläkävijöitä siinä, miten pakkausmateriaaleja ja muita tuotannosta tulevia ylimääräisiä jakeita kierrätetään ja lajitellaan. Tärkeintä tässä prosessissa on kuitenkin ihmiset.
– Kaiken kulmakivi on se, että meijeristön henkilöstö on sitoutunut kestävän kehityksen arvoihin. Siinä annetaan arvolupaus siitä, että työskentelemme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Omalla toiminnalla on helppo vaikuttaa. Pelkästään veden turhaa valuttamista voi tarkkailla.
Hiilijalanjälki on monille tuttu käsite. Puputti käyttää uudempaa termiä hiilikädenjälki.
– Pyritään, että Suomessa maidontuotanto olisi lähivuosina hiilineutraalia. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta pikku hiljaa sinne siirrytään.
Digitaalisuus ja moderni teknologia on ollut suurena apuna kestävän kehityksen periaatteita noudatettaessa. Meijereissä kerätään monenlaista tietoa, jota voidaan tuotannossa hyödyntää.
– Datan avulla katsotaan, missä kohtaa prosessia voidaan optimoida, jotta päästään pienempään energiankulutukseen. Se on kuitenkin tehtävä niin, että tuoteturvallisuus säilyy.
Suomessa on kymmeniä meijereitä, ja alan työllistymisnäkymät ovat hyvät.
– Hyvin usein opiskelijan toinen työssäoppimisjakso hieman sanelee, mihin opiskelija tulee työllistymään. Usein opiskelijalla on valmistumisen kynnyksellä jo työpaikka.
Puputti kertoo, että käytännössä kaikki alalle haluavat löytävät työpaikan, ja palkka on erittäin kilpailukykyinen.
– Olen aina sanonut, että kun meijeriin tulee töihin, pääsee mukaan erittäin hienoon ja alati kehittyvään prosessitekniikan teollisuuden alaan.
Lehtori muistuttaa, että meijereissä ei tuoteta pelkästään maitoa.
– Täällä pääsee katsomaan, mikä eniten kiinnostaa. Jos haluaa olla juustonvalmistuksen piirissä, työllistyy juustolaan. On paljon erilaisia kiinnostuksen kohteita, kuten jäätelöt, rahkat ja voit. Se ei ole pelkästään maidon pakkaamista.
Nykyään myös kasvipohjaisilla tuotteilla on paljon kysyntää, ja niitäkin valmistetaan meijereissä.
– Jos trendeistä puhutaan, niin nyt on kasvipohjaisten tuotteiden buumi käynnissä. Meijerit helposti yhdistetään vain maitopohjaisiin tuotteisiin, mutta Suomessa tehdään meijereissä paljon kasvipohjaisia välipaloja, jotka ovat ottaneet tästä trendistä kiinni. Jos opiskelija on kiinnostunut valmistamaan kasvipohjaisia tuotteita, niin sekin onnistuu.
Lue lisää MilkWorks-hankkeesta ja kestävästä kehityksestä tästä.