Dave Lindholmia ja Hurriganesia arvostava Us hamuaa läpimurtoa Isossa-Britanniassa: ”Lähtö Britteihin tuntui aika luonnolliselta”

”Kun aloittaa nollasta, voi yhtä hyvin aloittaa sieltä, missä on paljon potentiaalista yleisöä”, tuumaa Us-yhtyeen Teo Hirvonen Artturi Siromaan toimittamassa haastattelussa.
17.6.2024 11:01

Vaikka Us-yhtye on kerännyt fanikuntaa ja jo orastavaa mainettakin Briteissä, ei heistä ole suomalaisessa mediassa kirjoitettu juuri mitään, kummastelee yhtyeen kitaristi-laulaja Teo Hirvonen. 

Yhtyeen painotus on tosin alusta asti suuntautunut saarivaltioon, josta ovat peräisin Usin musiikin pohjalla kuuluvat Oasis ja The Beatles.

– Lähtö Britteihin tuntui aika luonnolliselta tällaisen musiikin kanssa. Kun aloittaa nollasta, niin voi yhtä hyvin aloittaa sieltä, missä on paljon potentiaalista yleisöä, Hirvonen järkeilee. 

Hirvonen kuvailee kahdesta kitaristi-laulajasta, huuliharpistista, rumpalista ja basistista koostuvaa yhtyettä perheyritykseksi. Toinen kitaristi sekä huuliharpisti ovat Hirvosen veljiä. 

– Ensimmäisellä brittireissulla eräs klubinpitäjä sanoi meille keikan jälkeen odottaneensa 30 vuotta bändiä, jota voisin kutsua Usiksi. Me olimme kuulemma nyt se. Mä ajattelin, että se oli vitsi ja pidin nimeä alkuun aika huonona.

Us kuitenkin säilyi sisäpiirin vitsinä ja jossain johtaa yleni yhtyeen nimeksi.

Suosio Briteissä on tullut kovan keikkailutahdin seurauksena. Ensimmäisillä reissuilla yhtye majoittui asuntoloissa. Keikkoja soitettiin levykaupoissa, pizzerian nurkissa ja paikoissa, mistä nyt ikinä keikkoja löytyikään. 

– Kahden ihmisen yleisöstä toinen saattoi buukata keikkoja jonnekin, ja sitä kautta pääsimme taas esiintymään. Seuraavassa paikassa meitä katsomassa oli ehkä neljä ihmistä, josta taas yksi buukkasi keikkoja jonnekin. 

Vuonna 2017 perustettu orkesteri teki aluksi paljon katusoittokeikkoja akustisesti sekä osallistui open mic -iltoihin omilla kappaleillaan. 

Teo Hirvosen mukaan livemusiikkia arvostetaan Briteissä Suomea enemmän. Keikkapaikkoja on luonnollisesti enemmän, mutta ihmiset myös käyvät katsomassa erilaisia bändejä ennakkoluulottomammin.

– Etenkin koronan jälkeen livemusiikkia on ollut tarjolla runsaasti. Ihmiset tulevat myös pitemmältä katsomaan bändejä. 

Usin keikoille riittää yleisöä mukavasti. Tämä johtuu osin alusta asti ahkerasta saaren kiertämistahdista. Vuosittaisia keikkoja on tullut lähemmäs sata, ellei jo ylikin. Yhtye on tuttu jo monessa pienemmässäkin kaupungissa.

– Jos ei tunne ketään vaikkapa Lontoosta, niin mikä järki sinne on jäädä? Sitten on menty toiseen kaupunkiin ihan vain katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Kun on käynyt monessa paikassa, niin kiertueidenkin suunnittelu on helpompaa. Paikat ovat jo tuttuja. 

Hirvonen myötää yhtyeessä olevan paljon toiminnalle välttämätöntä seikkailumieltä. Onnekkaasti on löytynyt porukka, jonka ambitiot bänditoiminnan suhteen kohtaavat.

– Kaikki ovat luonteeltaan sellaisia, että on hauska mennä ennakkoluulottomasti eri paikkoihin. 

Hirvosen puheesta huokuu koko porukan vilpitön usko omaan tekemiseen. Itsevarmuus on kuitenkin tuottanut hedelmää. 

Yksi suurimmista kovan työn saavuttamista palkinnoista on paikka legendaarisella Glastonbury-festivaalilla. Jättifestarin lukuisilta sivulavoilta on löytynyt paikka myös Usille. 

Usin debyyttilevy julkaistaan loppukesästä. Brittimusiikin lisäksi levyllä kuuluu Hurriganes sekä Hirvosen merkittävä vaikuttaja Dave Lindholm.

– Dave on ollut merkittävä etenkin biisinkirjoituksen kannalta. Minuun on iskeneet hänen Love Records- sekä Johanna-bändinsä kuten Pen Lee ja Bluesounds.

– Kaiken voisi supistaa Rock ’n’ Roll Bandin I’m Gonna Roll / Come ’Round Betty –singleen, Hirvonen kertoo viitaten lyhytikäiseen Pave Maijasen ja Dave Lindholmin kipparoimaan yhtyeeseen. 

Toisaalta musiikissa kuuluu vähintään mausteen tasolla myös motown, soul ja jazz. Jäsenten monipuoliset ja rikkaat musiikkivaikutteet saavat tietoisesti kuulua.

Us on soittanut lainakappaleita keikoilla muun muassa Pen Leeltä, Sly And The Family Stonelta sekä Jim Pembrokelta. Myötämielinen suhtautuminen covereihin kumpuaa niin ikään esikuvilta. 

– Ihmettelen monien negatiivista suhtautumista covereihin. Tässä ajassa painotetaan niin paljon sitä, onko artisti itse kirjoittanut kappaleen. Eihän vaikkapa Aretha Franklin tai Ray Charleskaan ole kirjoittanut kaikkia esittämiään kappaleita. Mielestäni biisinkirjoitus ei ole itseisarvo. 

Teksti: Artturi Siromaa
Haastattelu on julkaistu Soundissa 5/24.

Lisää luettavaa