Haastattelu: Music Finlandin uusi rock-vientipäällikkö kannustaa levy-yhtiöitä investoimaan rohkeammin

Santa Cruz, Ruisrock 2016

Eilen uutisoitiin Fullsteamin Niko Kankaan siirtyvän ensi helmikuussa Music Finland -järjestön pop- ja rockmusiikin vientipäälliköksi. Kankaan tehtävä siis on käytännössä tehdä suomalaisia bändejä, artisteja ja säveltäjiä tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla.

Kysyimme sähköpostise tuoreelta vientijohtajalta, millaisena hän näkee tämän hetken musiikkibisneksen ja millaisia edellytyksiä nykyisillä suomalaisilla artisteilla on pärjätä maailmalla. Musiikkiteollisuuden ongelmista on uutisoitu viime vuosina laajasti, mutta Kangas arvelee, että valoa siintää jo tunnelin päässä.

Esitimme muutaman kysymyksen myös Kankaan pitkästä levy-yhtiöurasta sekä siitä, millaisena hän näkee levyfirmojen roolin muuttuvassa musiikkimaailmassa.

Millaisena näet suomalaisen musiikkikentän tällä hetkellä? Mitkä ovat vahvuutemme ja heikkoutemme kansainvälistä menestystä ajatellen?

”Moniin isompiin markkinoihin verrattuna Suomi ja muut pohjoismaat ovat aika uniikki tapaus poikkeuksellisen vahvan striimauskulttuurin ja koko ajan heikentyvän fyysisen markkinan takia.”

”Yksi meidän ehdoton vahvuutemme on ennakkoluuloton uuden teknologian käyttö vauvasta vaariin sekä sen tuomat mahdollisuudet. Suomi on ehdottomasti edelläkävijä digitaalisen musiikin kulutuksen ja käytön suhteen, ja tätä kautta voi löytyä monenlaisia mahdollisuuksia uuden musiikin vientiin.”

Suomi on ehdottomasti edelläkävijä digitaalisen musiikin kulutuksen ja käytön suhteen, ja tätä kautta voi löytyä monenlaisia mahdollisuuksia uuden musiikin vientiin.
– Niko Kangas

”Heikkoutena meitä vaivannee markkinan pieni koko ja sen asettamat rajoitteet bisneksen tekemiselle. Laadukkaan taiteen tekeminen vaatii kekseliäisyyden lisäksi investointeja, ja sen osalta panokset voivat jäädä suotta liian pieniksi, kun markkina ei tarjoa myyntituloja esimerkiksi projektien vientiponnistelujen kattamiseen ja edelleen kehittämiseen.”

”Toisaalta kekseliäisyyttä täältä kyllä löytyy, ja se kuitenkin isossa kuvassa ratkaisee suurimmat ongelmat. Vaikkapa Islanti on tästä hyvä esimerkki.”

Suomessa kuunnellaan ja tehdään tällä hetkellä erityisen paljon suomenkielistä musiikkia. Onko tämä mielestäsi huono vai hyvä asia?

”Suomessa on aina tehty ja kuunneltu erityisen paljon suomenkielistä musiikkia, ja sama tendenssi on kaikilla musiikkimarkkinoilla, joissa paikalliset kielet eivät ole kansainvälisiä valtakieliä – en näe tätä millään tavalla ongelmana.”

”Suomen kieli on valtavan hieno kieli ja kulttuurillisesti valtava voimavara. Toivottavasti kuulemme kielikulttuurimme osalta entistä rohkeampia ulostuloja. Toki perinteisen pop–rock-musiikin valtakieli on englanti, ja nimenomaan musiikkiviennon osalta olisi toivottavaa, että musiikkia tehtäisiin myös englanniksi.”

”Näen itse tämän kieliasian enemmänkin niin, että musiikkia tehdään tällä hetkellä yleisesti enemmän kuin koskaan, ja suosituista artisteista yhä suurempi osa laulaa suomeksi, koska suomenkielisiin projekteihin panostetaan enemmän kuin muunkielisiin.”

Mihin toivoisit suomalaisten artistien ja bändien panostavan enemmän?

”Markkinan ja vallassa olevien tendenssien valossa nykyiset musiikilliset investointitrendit ovat toki varsin ymmärrettäviä, mutta olisi silti toivottavaa, että riskinottoa harrastettaisiin alan yhtiöissä vähän nykyistä pitemmällä tähtäimellä.”

Nykyiset musiikilliset investointitrendit ovat toki varsin ymmärrettäviä, mutta olisi silti toivottavaa, että riskinottoa harrastettaisiin alan yhtiöissä vähän nykyistä pitemmällä tähtäimellä.

”Sisällöllinen kompetenssi Suomessa on ehdottomasti kansainvälistä tasoa, ja näen valtavia mahdollisuuksia monien nykyisten ja tulevien artistien ja musiikintekijöiden kansainvälistymiselle. Eniten toivoisin rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta omien vahvuuksien ja erikoisominaisuuksien kehittymiseen.”

”Erottautuminen on tärkeää, ja sen osalta meillä on varmasti enemmän avaimia käsissämme kuin tiedämmekään.”

2000-luvun alkupuolella Suomessa oli useita bändejä, jotka tähtäsivät nimenomaan ulkomaille ja menestyivätkin (The Rasmus, HIM, Nightwish). Nyt isoimmat artistit keskittyvät Suomen rajojen sisällä pärjäämiseen ja lähinnä Mirel Wagnerin ja Jaakko Eino Kalevin kaltaiset indienimet suuntaavat ulkomaille. Mistä tämä mielestäsi kertoo?

”Jaakon ja Mirelin kaltaiset esimerkit kertovat siitä, että Suomesta löytyy kovan luokan tietotaitoa monenlaisen musiikin saralta. On mahtavaa, että tuollaiset artistit ovat lyöneet maailmalla läpi omassa sarjassaan, ja on tietenkin toivottavaa, että vastaavia esimerkkejä nähdään monella rintamalla lisää.”

”Olisi tärkeää nähdä suomalaisten yhtiöiden panostavan monenlaisiin, myös suurempia investointeja vaativiin vientiprojekteihin. 2000-luvun alussa tämä oli tietenkin helpompaa, koska kotimarkkinan rakenne tuloineen antoi kaikelle viennille helpommat lähtökohdat.”

Onko Suomen musiikkiviennin tulevaisuus enemmän bändeissä ja artisteissa vai sittenkin säveltäjissä, jotka tekevät hittejä ulkomaisille tähdille?

”Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Sekä että ja erikseen. Toivottavasti näemme menestystarinoita joka rintamalla.”

”Biisinkirjoittajien ja tuottajien saralta on tullut valtavasti uusia loistavia tekijöitä, mutta niin on myös bändi- ja artistipuolelta. Ehkä vienona toiveena toivoisin artistien, tuottajien ja yhtiöiden kehittävän vähän enemmän kansainvälisestä massasta positiivisesti erottuvia vientikelpoja ja laadukkaita projekteja.”

Mikä oli levy-yhtiöurasi kohokohta?

”Yhtä on vaikea nostaa esiin, koska näitä on niin paljon. Kaikki eivät tietenkään ole painokelpoisia, joten ihan parhaita ei uskalla kertoa.”

”Nämä nyt eivät ole varsinaisia levy-yhtiömuistoja, mutta jotain kuitenkin. Joskus vuosien 2010–11 tienoilla meillä oli jotkut firman kesäjuhlat Kulosaaren toimistolla, ja jo valitettavasti edesmennyt Rubik oli Euroopan-kiertueella, joka oli erityisen pitkine välimatkoineen poikkeuksellisen hapokas ja rankka. Heikki Häkkinen (nyk. Helastinen) harrasteli tuohon aikaan erinomaisen hauskoja pilapuheluita, ja en tule ikinä unohtamaan sitä, kun Heikki soitti Rubikille sveitsiläistä promoottoria matkien, että illan keikka on peruttu.”

”Bändi oli ajanut pikkuteitä jonnekin hornan kuuseen vielä erityisen pitkän matkan ja oli luonnollisesti aika happamana ja ihmeissään linjan toisessa päässä. Puhelua kuunneltiin tietenkin jostain boomboxista toimiston pihalla ja jengi pidätteli nauruaan maassa kippurassa.”

”Heikki toki paljasti puhelun lopuksi, että kyseessä oli pihapuhelu, eli sen suurempaa harmia tästä ei aiheutunut. Samalla sapluunalla soiteltiin monille muillekin, mutta palataan näihin pikkutunneilla.”

”Levy-yhtiöuran kohokohdista voisin mainita yleisesti mainita yhteistyön Ismo Alangon kanssa, josta muodostui monenlaisten mutkien kautta hieno ystävyyssuhde. ”

Millaisena näet suomalaisten levy-yhtiöiden tilanteen nykypäivänä, kun majorit pärjäävät suoratoistopalvelujen avulla mutta indieyhtiöillä on romahtaneen musiikkimyynnin myötä vaikeampaa?

”Markkina on toki muuttunut, ja monenlaisia haasteita on tullut eteen varsinkin pienille toimijoille. Murros on silti pääasiassa käyty läpi, ja striimipuolen tulot kasvavat kaikilla koko ajan, joten paremmat ajat siintävät väistämättä edessä.”

”Oikeanlaisilla sisältökulmilla tehtynä levy-yhtiö ja varsinkin sen tarjoama tietotaito ovat aina tärkeä lenkki kokonaisuudessa. Tulemme varmasti näkemään uudenlaisia yhtiömalleja, varsinkin erilaisia management- ja artistifirmoja, jotka ottavat isoa roolia myös perinteisellä levy-yhtiötontilla.”

”Silti varsinkin tietotaito A&R:n tekemisestä ja kaikenlainen sisällöllinen sekä viestinnällinen osaaminen ovat varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän arvossaan.”