Impaled Nazarene viittaa cancel-kulttuurille kinttaalla: ”Me ei pyydetä anteeksi mitään”

"Tuntuu siltä, että kaiken maailman yksisarvishoitoja, flat earth -teoreetikoita ja 'koronaa ei ole olemassa' -tyyppejä tulisi koko ajan enemmän. Ihan kuin kaikki mielenterveyspotilaat olisivat yhtäkkiä saaneet älypuhelimet, ja nyt he sitten pääsevät laukomaan mielipiteitään jonnekin Twitteriin", Mika Luttinen laukoo Timo Isoahon haastattelussa.
8.6.2021 12:44

Vuodet eivät todellakaan tunnu painavan hartioilla, kun kyse on suomalaisesta underground-legendasta Impaled Nazarenesta. Yhtye on pieksänyt armotonta thrashin, grindcoren ja punkin maustamaa black- ja nuclear metalia jo vuodesta 1990, mutta bändin oma sanakirja ei edelleenkään näytä tuntevan sellaisia termejä kuin ”löystyminen”, ”hidastuminen” tai ”seestyminen”.

– Kiukku, viha ja raivo ovat sisäänrakennettuja. Ne ovat aina olleet tuolla omissa sisuksissa – ja tulevat olemaankin, sanoo laulaja Mika Luttinen.

– Nyt korona-aikana on huomannut, että pinna on tiukemmalla kuin koskaan ennen. Ei tarvitse kuin mennä ajamaan kehä ykköselle ja alkaa tuntua siltä, että verisuonet katkeaa päästä. Itsehillintä on kadonnut ihan täysin ja käämit palaa saman tien. Hah hah!

Odottavan aika on taas kerran ollut pitkä, sillä toukokuun lopussa ilmestyvän Eight Headed Serpent -albumin ja sen edeltäjän Vigorous and Liberating Deathin välille jäi seitsemän vuotta.

– Alettiin puhua uudesta levystä joskus kolme vuotta sitten. Samaan aikaan soitettiin kuitenkin myös keikkoja, eikä uusien biisien treenaamiseen jäänyt oikein aikaa, kertoo Luttinen.

– Olikohan se sitten kesä 2019, kun tultiin siihen tulokseen, että nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni. Että eihän nyt kahden levyn välillä sentään kymmentä vuotta voi olla.

Eight Headed Serpent rytisee eteenpäin aidossa vanhan liiton hengessä.

– Loppujen lopuksi uudesta albumista tuli paljon rankempi ja vihaisempi kuin osasin etukäteen kuvitellakaan. Myös soundit ruuvautuivat perkeleen hyvin kohdalleen, Luttinen sanoo.

– Eräs tavoitteista oli saada bändin live-energia talteen studio-olosuhteissa. Haluttiin albumille sataprosenttisen raivokas livefiilis, ja sen vuoksi esimerkiksi klikki oli pannassa kahta vetoa lukuun ottamatta.

Pystytkö nostamaan pitkäsoitolta esiin jonkinlaisia avainbiisejä?

– Omalta kohdalta täytyy mainita levyn avaus Goat of Mendes. En tahtonut saada rallia millään kuntoon, ja lopulta sen tekemiseen meni kolme vuotta. Kun biisi sitten viimein valmistui, padot avautuivat ja kirjoitin nopealla tahdilla pari muutakin kappaletta.

– Eräs valmisteluvaiheen tärkeimmistä biiseistä oli myös päätösnumeroksi itseoikeutetusti valikoitunut Foucault Pendulum. Ensin kuulijaa vedetään armotta turpaan kahdentoista kappaleen verran, ja sitten albumi päättyy tällaiseen hitaasti etenevään maailmanloppuun…

Kerropa jotakin Human Cesspool -biisistä? Se on 58-sekuntinen pommi.

– Teksti syntyi esimerkiksi cancel-kulttuurin ja hyvesignaloinnin innoittamana… Kun näitä ”juuri tänään vastustetaan tätä asiaa, tällaisen ja tuollaisen syyn takia” -kohuja tulee, ne tarjoavat kieltämättä loistavaa inspiraatiota, nyökkää Luttinen.

– Joku olisi voinut kuvitella, että esimerkiksi internet tekee ihmiskunnasta fiksumman, mutta mitä vielä. Tuntuu siltä, että kaiken maailman yksisarvishoitoja, flat earth -teoreetikoita ja ”koronaa ei ole olemassa” -tyyppejä tulisi koko ajan enemmän. Ihan kuin kaikki mielenterveyspotilaat olisivat yhtäkkiä saaneet älypuhelimet, ja nyt he sitten pääsevät laukomaan mielipiteitään jonnekin Twitteriin.

Cancel-kulttuuriin liittyen: mitä Impaled Nazarene haluaisi pyytää anteeksi takavuosilta?

– Hah hah! Bändiin on liitetty kaikenlaisia kohuja ja niin tulee käymään jatkossakin… Jälkikäteen pahoitteleminen on kuitenkin aivan naurettavaa, eikä me tietenkään pyydetä anteeksi mitään.

Nostetaanpa esiin vielä yksi uusi biisi. Nimittäin The Nonconformists.

– Olen pitkään miettinyt, että joskus täytyy tehdä Impaled Nazarenea ylistävä kappale. Kun bändi sitten täytti kolmekymmentä, tuli fiilis, että tällaisen biisin aika on tullut. Että ihan vitun sama, mitä ihmiset ajattelevat. Siis vielä enemmän ihan vitun sama kuin aikaisemmin.

Vuosijuhlista puheen ollen: täytit juuri viisikymmentä. Millaisella lahjalla muistit itseäsi?

– Hankin loistavan The Burning -elokuvan dvd-version. Se maksoi kokonaiset 4 euroa, hymähtää Luttinen.

The Burning muuten liittyy myös Impaled Nazareneen. Suomi Finland Perkele -albumilla on biisi Quasb / The Burning, ja sen nimi on napattu tästä leffasta!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 5/21.