”Studiossa homma muuttuu aina hullun professorin touhuksi” – haastattelussa Kemopetrol

Loistava menneisyys tarjoaa syitä tasavuosijuhliin, mutta Kemopetrolille ei riitä pelkkä nostalgia. Tämän todistaa helsinkiläisyhtyeen uusi albumi Engine, jonka luonne muuttui matkan varrella täysin. Ari Väntänen haastatteli bändin biisintekijää Kalle Koivistoa Soundiin 1/25.
3.3.2025 12:55

Kun Child Is My Name -hitti ilmestyi vuosituhannen taitteessa, Kemopetrol kuulosti 2000-luvun bändiltä siten kuin käsite silloin ymmärrettiin – siis modernilta popyhtyeeltä, joka ammentaa monesta suunnasta uskoen teknologiaan ja tulevaisuuteen. 

Sittemmin kävi ilmi, että Kemopetrol oli toisellakin tavalla ”2000-luvun” bändi: sen ensimmäinen aktiivikausi kattoi nollavuosikymmenen kokonaan. 

Se oli tuotteliasta ja menestyksekästä aikaa. Vuonna 2003 Kemopetrol sai kultalevyt kahdesta ensimmäisestä albumistaan Slowed Downista (2000) ja Everything’s Finesta (2002). Niitä seurasivat levyt Play for Me (2004), Teleport (2006) ja A Song & a Reason (2011). 

Viidennen levyn kiertueet kuljettivat laulaja Laura Närhen, kosketinsoittaja Kalle Koiviston, kitaristi Marko Soukan ja rumpali Teemu Nordmanin yli vuoden 2012. Sitten tuli tauon paikka. 

– Laura teki soolojuttujaan ja mä tv- ja leffamusaa. Aika vierähtää usein vauhdilla. Yhtäkkiä me huomattiin, että tästähän tulikin pitkä breikki, kertoo Kalle Koivisto, joka säveltää ja sanoittaa Kemopetrolin kappaleet. 

Biisintekijän puheista voi päätellä, että sapattivuodet tekivät bändille vain hyvää. 

– Olin silloin varmaan jossain Kemo-burnoutissa, koska en tehnyt viiteen vuoteen yhtään biisiä sillä ajatuksella, että siitä tulisi Kemopetrolin materiaalia. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ollut puhetta bändin hajottamisesta, Koivisto korostaa. 

Kun 2010-luku lähestyi loppuaan, ajatus yhtyeen paluusta nostettiin pöydälle. Musiikin tekeminen yhdessä tuntui kaikista jäsenistä ajatuksen tasolla hyvältä. Sekin oli inspiroivaa, että Kemopetrolilla oli edessään merkityksellisiä tasavuosia. 

– Me päätettiin aktivoitua pyöreiden vuosien eli ekan levyn 20-veejuhlan kunniaksi. Sellaisten keikkojen ajatuksena on tietenkin uran merkkihetkien nostalgisointi. 

Se ei kuitenkaan riittänyt motiiviksi. Koivisto sanoo, ettei ole koskaan pitänyt mielekkäänä keikkailla pelkkien vanhojen hittien varassa. 

– Sanoin heti alkuvaiheessa, että haluan tehdä myös uutta musaa. Vähintään pitää julkaista ep, parhaassa tapauksessa albumi. Kaikki bändissä komppasivat ajatusta, joten rupesin tekemään biisejä. 

Tällöin oli vuosi 2018. Vuoden 2020 alussa Koivistolla oli kirjoitettuna albumillinen uutta Kemopetrolia. Vaikka tauko oli ollut pitkä, sopivaa musiikkia syntyi helposti. 

– Kemopetrolin musiikki on lähimpänä mulle luontaisinta biisinkirjoitustyyliä. Eli jos lähden säveltämään automaattisesti tai ajattelematta, musasta tulee sen tyyppistä. 

Softalla, ei raudalla 

Kemopetrol meni studioon tammikuussa 2020. Uuden musiikin äänittämisen ohessa mietittiin Slowed Down -vinyylin julkaisemista ja juhlavuoden kunniaksi buukattiin rundi. 

– Lauralla ja jäbillä on hyvä synkka mielenmaisemani kanssa, ja me ehdittiin saada viisi biisiä parissa kuukaudessa tosi hyvälle mallille. Tarkoitus oli tehdä albumi nopeasti ja julkaista se vielä saman vuoden puolella. Mutta eihän se sitten mennytkään ihan niin. 

Pandemia puuttui peliin ja musiikin maailmaan laskeutui hiljaisuus. Kemopetrol pysytteli pienessä kellaristudiossaan ja jatkoi töitä. Tavallaan tilanne sopi yhtyeelle hyvin. 

– Me ei olla koskaan oltu bändi, joka treenaisi styget kimpassa ja kävisi nopeasti studiossa äänittämässä ne. Vaikka me treenattaisiin ja tehtäisiin esituotantoa, studiossa homma muuttuu aina hullun professorin touhuksi. 

Koska aikaa oli, sitä myös käytettiin. Moni uusi biisi räjäytettiin alkutekijöihinsä ja rakennettiin uudelleen. Kuudes Kemopetrol-albumi Engine ei ole kärsinyt kiireisistä aikatauluista, materiaalin puutteesta tai muista levynteon tyypillisistä vaivoista. 

– Pandemian aikana tuli tehtyä niin paljon uutta musaa, että Enginen luonne muuttui täysin ja matskua on toisellekin albumille. Teen biisin teksteineen niin valmiiksi, että alusta saakka on tiedossa, miten se menee ja mikä sen emotionaalinen funktio on. Silloin uskaltaa kokeilla erilaisia sovitusratkaisuja.

2000-luvulla Kemopetrol vaikutti bändiltä, jota kiinnostavat tuottaminen ja musiikkiteknologian viimeisimmät innovaatiot. Koivisto täsmentää, että kaikki bändissä intoilevat edelleen nimenomaan ”makeista soundeista”. 

– Mä olen kasvanut Depeche Moden musan parissa, ja mua kiinnostavat samplet ja synasoundit. Olen ihmetellyt pikkupojasta asti, miten mikäkin juttu on tehty. Tavallaan haluan replikoida tiettyjä lempiartistejani siinä, miten tunnelmia luodaan. 

Koivisto huomauttaa, että vaikka hän säveltää ja sanoittaa Kemopetrolin kappaleet, bändin muillakin jäsenillä on osuutta sovituksiin ja tuotantoon. 

– Marko on kitaristiksi soundivelho, ja vuosien varrella se on innostunut myös synajutuista. Se roudasi studioon kaiken maailman makeita analogisynia, jollaisia mulla ei ole lainkaan. Olen myynyt kaiken raudan pois ajat sitten ja siirtynyt softamaailmaan, koska se helpottaa elämää. Käytän muuten periaatteessa samaa softaa kuin Kemojen alkuaikoina. Silloin se vain oli midiversio.

Lähtökohtana kokonaisuus

Slowed Downin pyöreitä päästiin juhlimaan keikoilla vuonna 2021. Tällöin Kemopetrolin livebasistina toimi Kalle Chydenius, joka tuotti aikoinaan bändin kolme ensimmäistä albumia.

Kiertuetta varten treenaaminen oli samalla tilaisuus tarkastella, mitä vuosien varrella oli tullut tehtyä. 

– Juhlarundilla me soitettiin Slowed Down kokonaan ja mielestämme parhaita biisejä muilta albumeilta. Kuuntelin sitä varten meidän vanhoja levyjä. Ne ovat kaikki hyviä, mutta vahvin on A Song & a Reason. Se on hyvä kokonaisuus ja soundaa mahtavalta. Joissain vanhoissa biiseissä kuuluu aika selvästi niiden tekemisen aika, 2000-luvun zeitgeist. Mutta sekin voi olla ihan makee juttu. Ei nekään mua hävetä, Koivisto kertoo.

Musiikkiala muuttui sillä välin, kun Kemopetrol oli poissa. Suuri osa kuluttajista siirtyi albumiulottuvuudesta sinkkujen maailmaan, minkä moni artisti alkoi ottaa huomioon julkaisustrategiassaan. Kemopetrol päätyi silti etenemään albumin mitalla, mutta aivan laput silmillä päätöstä ei tehty. 

– Kyllä siitä bändin kesken puhuttiin, että olisiko helpompi tehdä vaikka ep tai missä kohdassa pitäisi alkaa ripotella biisejä julki. Mutta mulla on aina ollut musantekemisen lähtökohtana kokonaisuus. Olen albumimies, joka on kasvanut vinyylejä kuunnellen.

Koivisto naurahtaa, että kun bändi ei ollut julkaissut mitään melkein kymmeneen vuoteen, se oli aivan kuutamolla musiikkialan murroksesta.

– Laura oli ainoa, joka oli perillä siitä, mitä tapahtuu. Oli haastavaa alkaa miettiä näitä asioita. Toisaalta mun on parempi keskittyä pelkästään luomiseen, koska ulkomusiikillisten tekijöiden ajatteleminen lähinnä ahdistaa mua. Sosiaalinen mediakin oli hallussa huonosti, kunnes Marko ryhtyi someguruksi. Nyt se julkaisee meidän kanavilla vaikka mitä.

Uutta aikakautta pohjustettiin pitkän kaavan mukaan. Enginen ensimmäinen single I Can See Across the World julkaistiin jo syksyllä 2023. Seuraavana vuonna pitkäsoiton tuloa pohjustettiin biiseillä Are You Coming Home? ja Something’s Got to Change. 

Moni pitkän linjan bändi sanoo suoraan keikkailevansa vanhalla ohjelmistolla siksi, että ei usko yleisönsä haluavan kuulla uusia biisejä. Kemopetrolin jäsenet ovat kiinnostuneita nimenomaan uuden musiikin tekemisestä, mutta vielä on vaikea sanoa, mitä yhtyeen fanit lopulta haluavat.

– Ainahan sitä miettii, että kiinnostaako porukkaa enää. Toisaalta tunnen paljon ihmisiä, lähinnä pääkaupunkiseudulta, ja kaikki vaikuttavat olevan innoissaan kuullessaan, että Kemopetrolilta tulee uutta musaa. Meidän bändi on jättänyt muistijäljen tiettyyn sukupolveen.

Paljon on vielä myös tekemättä. Kemopetrol on aina ollut kansainvälisen kuuloinen popyhtye, jolla saattaisi olla asiaa Suomen rajojen ulkopuolellekin.

– Yhteistyö Playgroundin kanssa kiinnosti meitä muun muassa juuri siksi, että sillä on mahdollisuus myös kansainväliseen promootioon. Mutta sen tarkemmin me ei olla vielä puhuttu muualla maailmassa seikkailemisesta. Täytyy katsoa, miltä tilanne näyttää, kun Suomen-keikat on tehty. 

Bändin kemiasta homma ei ainakaan jää kiinni.

– Me ollaan oltu aina tosi hyviä frendejä keskenämme, me ei matsailla ikinä mistään. Myös työmetodi on sellainen, ettei me olla toisten kurkuissa kiinni. Runditkin menevät tosi iisisti. Me ollaan varmaan tarpeeksi samanluonteisia ihmisiä. 

Mutta entäpä sitten, kun Engine on julkaistu ja keikat tehty – vaipuuko Kemopetrol taas horrokseen? Luultavasti ei, Kalle Koivisto arvioi. 

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kemopetrolilla on tässä vaiheessa sykliä näin paljon lähes valmiita julkaisemattomia biisejä. Just nyt me ollaan jälleen burnoutissa levyntekemisestä eikä kukaan halua palata pieneen kellaristudioomme. Mutta haluaisin julkaista lisää Kemopetrolia viimeistään sitten, kun Laura saa seuraavat soolojuttunsa tehtyä. Elättelen toivetta, että seuraava julkaisu tulisi pian.