Sähköpostin otsikko ei houkutellut klikkaamaan: "Esko Elomaa jakaa Elämäniloa netissä ja keikoilla" Mikä ihmeen Esko Elomaa? Elämäniloa? Joku Tangomarkkinoiden finaalista pudonnut c-luokan iskelmäartisti? Helluntaiseurojen vakiovieras? Kaikkea muuta.
Onneksi klikkasin. Elämäniloa on upea folklevy. Erittäin harvoin tule vastaan näin persoonallinen ja sykähdyttävä uusi artisti. Rohkeaa heittäytymistä laulussa, vahvoja sävellyksiä, todelta maistuvia tekstejä, hyvällä tyylitajulla rakennettuja, vähäeleisiä sovituksia ja kaiken kaikkiaan miellyttävän spontaanin oloinen toteutus. Huomaan ajatusteni ajelehtivan muutaman vuosikymmenen taakse.
Eskon rauhallisesta folkista tulee mieleen aiemmin tänä vuonna maton jalkojen alta vetänyt Viljami Kukkosen Mörönsyötti -debyytti, mutta Eskon musiikki on huomattavasti Viljamia karheampaa ja raaempaa – paitsi levyn tuotannon, myös laulusoundin puolesta.
Kuopiolaislähtöisestä ja sittemmin helsinkiläistyneestä Esko Elomaasta itsestään tai hänen bändihistoriastaan ei ole tähän hätään juurikaan tietoa (kuulemma ainakin joku Rodeo 37 -niminen bändi miehellä on joskus ollut), mutta nehän ovat sivuseikkoja.
Pidemmittä esipuheitta, kuunnelkaa itse. Koko albumi nimittäin löytyy tuosta alta. Jos haluat pikatutustumisen, niin nimibiisi löytyy myös YouTubesta. Ensimmäinen musiikkivideokin ilmestyy kuulemma kohtapuoliin.
Levykaupoista cd:n voi käydä ostamassa 5.9. alkaen.
Teksti: Mikko Meriläinen