Robben Ford hemmotteli helsinkiläisiä kitarataituruudella – Megadethin kitaristikin saapui kuuntelemaan

Artturi Siromaa

Robben Ford
Koko Jazz Club, Helsinki
3.8.2022

Teksti: Artturi Siromaa

Yhdysvaltalainen blues- ja fuusiokitarasuuruus Robben Ford nousi jo hyvissä ajoin loppuunmyydyn Koko Jazz Clubin lavalle 3. elokuuta. Fordin pistokeikka Helsingin Hakaniemessä oli osana Iisalmi Jazz Festivalia, jossa hän oli pääesiintyjänä. Keikka oli jaettu kahteen settiin noin 25 minuutin puoliajalla. Ford on tuttu muun muassa Joni Mitchellin ja Miles Davisin yhtyeistä sekä Yellowjacketsistä.

Jazzkitaran ystäviä hellitään syksyn aikana erittäin kovilla keikoilla. Robben Fordin lisäksi Pat Metheny nähdään 19. elokuuta Helsingin Kulttuuritalossa ja niin ikään Miles Davisin yhtyeestä tuttu Mike Stern 16. syyskuuta Espoon Kulttuurikeskuksessa.


Fordin taustabändinä kuultiin kotimaista huippuosaamista. Fordille taustat petasivat Holger Marjamaa koskettimissa, Jussi Lehtonen rummuissa ja Timo Hirvonen bassossa. Ilmeisen tyytyväinen Ford yhtyeeseen oli, sillä kehuja sateli rytmiryhmälle läpi keikan. Vaikka musiikki perustuikin pitkälle improvisaatioon, oli yhtyeellä muutamia opeteltuja kuvioita myös kappaleiden keskellä.

Taustabändistä monelle yleisössä olleelle jäi varmasti mieleen Holger Marjamaan urkutyöskentely. Marjamaa kurmuutti Leslie-urkuja virtuositeetilla, vaikkakin Fordin kitara tuntui olevan toisinaan turhan kovalla urkusoolojen aikana. Kvartetilla vaikutti olevan oikein kivaa lavalla ja sooloja jaeltiin ristiin. Muu bändi otti niitä myös vastaan, vaikka mestarista ei tällä työmaalla ollut epäilystäkään.

Teemu Viinikainen on maininnut Fordin vaikuttajikseen ja olikin paikalla edellisen päivän Iisalmen keikalla. Pohdinkin etukäteen, onko myös Helsingin keikan yleisössä tuttuja naamoja. Kiko Loureiro oli yksi ensimmäisistä ihmisistä, ketä näin Koko Jazz Clubille saapuessani, joten olihan siellä.

Robben Ford ilmaisi tyytymättömyyttään keikkojen jatkuvaan tallentamiseen kännykkäkameroin. Mies viittoi kännykkäkamerat pois eturivistä muutamaankin otteeseen kappaleiden aikana. Tämä aiheutti varmasti hilpeyttä ainakin yleisön muusikoiden keskuudessa. Itsekin jouduin syyllistymään tähän ottaessani kuvaa tätä juttua varten. Sori Robben!

Ensimmäisessä setissä kuultiin muun muassa Oh, Virginia ja perinteiseen bluestunnelmointiin luottava Birds Nest Bound. Syvemmälle fuusiomaailmoihin mentiin Go–kappaleen aikana.


Ford kertoi soittavansa uudella PRS-kitarallaan ensimmäistä kertaa keikalla. Kitara tuntui vastaavan hyvin Fordin soittotyyliin, ja dynamiikkaa riitti. Toisessa setissä kitara vaihtui kuitenkin tyypillisemmin miehen käsissä nähtyyn vuoden 1960 telecasteriin, jolla keikka soitettiin loppuun lukuun ottamatta viimeisen kappaleen kitaravaihdosta.

Maestron soittokamat olivat muutenkin melko pelkistetyt. Kitarat olivat kytketty Hermida Audion Zendrive -säröpedaalin ja Strymon Timeline -kaiun kautta kahteen puhtaaseen Fenderin Blackface–vahvistimeen, Twin Reverbiin ja Deluxe Reverbiin. Kaikki säröt tulivat Zendrivestä. Fordin Dumble –vahvistinta mies ei enää käytä keikoilla, eikä sitä kuulla hänen viimeisimmällä pitkäsoitollaan Purple House (2018).

Toisen setin kappaleina kuultiin muun muassa Black Night ja At the Apollo. Encorena soitettiin vielä hidas blues Fool’s Paradise. Keikka kesti kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia väliaikoineen. Ja tosiaankin se aika soitettiin, sillä välispiikit olivat minimissä. Tämä olikin keikan ainoa pettymys, sillä tarinoita mieheltä varmasti löytyy. Siitä puheenollen Rick Beaton YouTube -kanavalta löytyy loistava haastattelu Robben Fordista, joka kannattaa ehdottomasti kiinnostuneiden tsekata.

Koko Jazz Clubilta lähtiessäni olin yhtä hymyä. Vielä kolmaskin setti olisi mennyt kevyesti. Robben Fordin keikka oli erittäin kova aloitus tulevalle jazzkitarasyksylle.