New Yorkista Los Angelesiin muuttaneiden kitaristi-vokalisti Brady Keehnin ja rumpali Melissa Scaduton vuonna 2015 perustama post-punk-yhtye Sextile jäi tauolle, kun kitaristi ja kosketinsoittaja Eddie Wuebben menehtyi traagisesti. Muutaman vuoden tauon jälkeen Sextile on luonut nahkansa täydellisesti ja tehnyt ajattoman goottielektrolevyn. Push olisi voitu julkaista milloin tahansa vuonna 2000 ilmestyneen Primal Screamin XTRMNTR:n jälkeen.
Jo toisella albumillaan Albeit Living (2017) ja ep:llä 3 (2018) Sextile siirtyi vaivihkaa Suiciden ja The Crampsin tyylisestä perinteikkäämmästä tunnelmoinnista Alien Sex Fiendin ja DAF:n rytmikkäämpään ruhjontaan. Pushilla Sextile kurkottaa 90-luvun ravemeininkeihin, breakbeatiin ja drum and bassiin asti ylläpitäen kuitenkin albumin loppupuolella yhteyden tummiin punkjuuriinsa. Bändin kirkastunut näkemys ja tyylitaju pitävät monipuolisen paketin hyvin kasassa.
Scaduto on noussut tasaveroiseksi päävokalistiksi ja hänen esittämänsä EBM-biisi No Fun, ravepunkit Crassy Mel sekä popahtavampi New York – kunnianosoitus entiselle kotikaupungille – ovat albumin kärkikastia Keehnin yhdessä Automatic-trion Izzy Glaudinin kanssa laulaman tunnelmallisen Crash-balladin kanssa.