Siihen nähden, miten moni kertoo, ettei ikinä luopuisi kahvista, siitä tehdään aika vähän lauluja. Ghost World korjaa asian. Armadillo Café sijoittuu kuvitteelliseen kahvilaan ja kertoo siitä, mitä kaikkea suositun juoman ympärillä saattaa tapahtua.
Ihanan pöhkösti kieroon kasvanut Ghost World on loihtinut jokaisella albumillaan poplumoa, jossa 1970-luvun progehuurut, 1990-luvun poprockin lakonisuus ja indiepopin uskallus ovat yhtä. Armadillo Café jatkaa samaa rataa, ja erikoisinta on, ettei Ghost World kuulosta vieläkään erityisen suomalaiselta bändiltä.
Kahvilassa oleskelun perimmäinen ajatus on pysäyttää aika. Pysähtyä edes hetkeksi sen kupposen ja ehkä myös seuran äärelle. Ghost World kykenee kappaleillaan samaan. Se luo olotilan, jossa ei kiirehditä mihinkään. Sen sijaan yhtye houkuttelee keskittymään melodioihinsa ja Liisa Tanin lauluun.
Voiko tunnelma olla jopa liian pysähtynyt? Ehkä. An Independent Teen / Mom’s Songissa bändi nousee jalkeille vireämmin, ja vastaavaa virtaa albumi kaipaisi hieman enemmän. Stone Cold Crazy ja Making Coffee ovat seesteisyydessään vangitsevia sävellyksiä, mutta albumimitassa kaipaisin istuskelun rinnalle tanssahtelua.
