Tim Smith erosi Midlaken päälaulajan ja lauluntekijän paikaltaan kaksi vuotta yhtyeen kolmannen albumin, tavattoman hienon The Courage Of Othersin (2010) jälkeen. Samana keväänä hän oli vielä mukana Midlaken toimiessa John Grantin vähintään yhtä upean Queen Of Denmark -albumin taustabändinä ja levytyksen osatuottajana omassa studiossa Texasin Dentonissa.
Näiden kahden albumin teon ja vastaanoton yhteisvaikutus lienee ollut merkittävä sekä oman musiikin jalostamisessa että määrätietoisen soolo- ja bändiuran yhdistelmän luomisessa. Suunnitelmat omasta Harp-yhtyeestä ja sen soundimaailmoista olivat jo olemassa, kun Smith jätti Midlaken juuri, kun yhtyeen neljäs albumi alkoi saada muotoaan. Smithin yhtyeelle tekemät kappaleet hyllytettiin ja vain albumin työnimi Seven Long Suns siirtyi Harpin levylle, täysin uuden laulun nimeksi.
Albion on leimallisesti vakaata, harmonista ja täyteläisen sävykästä alt folk rockia.
Brittien 1970-luvun progressiivisten folkyhtyeiden tunnistettava vaikutus oli ajan mittaan laajentunut Ison-Britannian säilyneiden muinaismaisemien ja tarinoiden ihailuksi. Saarivaltakunnan vanha nimi Albion tuli albumin nimeksi, ja inspiraatioon kuuluvat myös keskiajan ja renessanssin runous, hengellisen hartaista hymneistä maallisempiin uuden ajan rakkauslauluihin.
Albionin laittoi hienoisen jännityksen vallassa soimaan, mutta rauhaisa The Pleasant Grey -instrumentaali-intro ja ylellisen hienosävyinen ja melodisen kaunis I Am The Seed huojennuttavat samalla elämyksellisellä hehkulla kuin Midlaken ja John Grantin albumien avauskappaleet Acts Of Man ja TC And The Honeybear. Laulu toisensa jälkeen vahvistaa albumin yhtenäistä viehätystä ja sävelkulkujen soljunnan luontevuutta.
Smith korostaa löytäneensä kappaleisiin Curen, Cocteau Twinsin ja Depeche Moden kasarisoundia analogisilla syntikoilla, rumpukoneilla sekä särö-, kaiku- ja chorus-pedaaleilla. Albion on kuitenkin edelleen leimallisesti samaa vakaata, harmonista ja täyteläisen sävykästä alt-folkrockia, joka ei ole vieraantunut John Grantin tavoin islantilaisen konemusiikin pauloihin. Harp suosii synteettisten soundien ja teknisen tahdituksen sijasta akustisten kielisoitinten kepeää helinää ja lauluäänien aitoja lämpimiä sointeja.