THE ELECTRIC SOFT PARADE: Holes In The Wall

Jälleen on brittimedia löytänyt uudet lemmikit pelastamaan popin. Kuten aina ennenkin, lopputulos kuulostaa valmiiksi tutulta. Alta parikymppiset brightonilaiset veljekset Alex ja Tom White ovat tehneet levyn, jolta vaikutteet paistavat selvästi läpi sen suuremmin häiritsemättä. Jos sävelkynä veljesparilla olisi tylsempi, asian laita olisi varmasti toinen, mutta sekä Tom että Alex ovat debyyttinsä perusteella kelpo biisinikkareita.

Monin paikoin mainiosti rokkaava levy käynnistyy reippaalla Start Againilla, jonka raskas kitaravalli on juuri oikealla tavalla ilmava. Käsi rupeaa hapuilemaan volumepotikkaa; tämä pitää kuulla lujempaa! Heti käy selväksi, että Holes In The Wallia ei voi kuunnella mainitsematta jo hajonnutta The Boo Radleys -yhtyettä. Ryhmän lauluista vastannut Martin Carr olisi voinut laittaa nimensä tämän albumin krediitteihin ilman, että kukaan olisi kohottanut kulmakarvojaan. Ainoastaan This Given Linessa tämä häiritsee. Kertosäkeessä ollaan soundeja myöten niin lähellä alkuperäistä lähdettä, että lopputulos kuulostaa lähinnä karaokelta.

Levyn pelastaa se, miten vaivattomasti ja luontevasti kokonaisuus toimii. There´s A Silencen vainoharhainen tunnelma ja Sleep Alonen kauneus eivät riitele keskenään. Vaikka nimikappaleen esittäjä voisi olla Radiohead ja Something´s Got To Given takana voisi olla Microdisney, yhtenäisyys ei kärsi.

Holes In The Wallia on äänitetty sekä veljesten makuuhuoneessa että isommassa studiossa. Monelta levyltä nykyisin löytyvä sekoitus kotikutoisuutta ja isompaa tuotantoa toimii myös tällä albumilla. Kokonaisuutta on ollut valvomassa muun muassa Tears For Fearsia ja Geneä tuottanut Chris Hughes, joka tuli tunnetuksi Merrick-nimellä Adam And The Antsien rumpalina. Levyn krediiteistä löytyykin Hughesin nimi myös lyömäsoittimien kohdalta.

The Electric Soft Parade on saanut aikaiseksi lupauksia herättävän debyytin, jonka kokonaiskestosta olisi voinut huoletta nipsaista pois kymmenen minuuttia. Esimerkiksi hieno Silent To The Dark on turhaan venytetty kestämään yhdeksän minuuttia. Kunhan veljekset saavat oman äänensä selvemmin kuuluviin vaikutteiden takaa, voi heille veikkailla valoisaa tulevaisuutta ja kuulijoille iloisia hetkiä yhtyeen parissa.