Keskisormen heristely on harvoin niin viehättävää kuin ruotsalaisen Fatboyn kakkosalbumin kannessa. Samaa viehätystä piilee myös In My Bonesin menneisyyteen kurottavassa rockissa. Jos Stray Cats onkin viimeisellä jäähyväiskiertueellaan, niin Fatboy pitää omalta osaltaan huolen siitä, että rockabilly ei lopu.
In My Bones haikailee tietoisesti 50-luvun rock’n’rollisiin ja myös balladisiin tunnelmiin. Tanssittamisen ohessa Fatboy vetoaa sydämeen tavalla, jonka vanhakantaisuudesta tulee mieleen Weeping Willowsin hieman eri lähtökohdista kumpuava tyylittely.
Pystybasson kaimaksi nimetty Fatboy maustaa rockabillypohjaista albumiaan muun muassa puhaltimilla, meksikolaisilla vivahteilla ja Springtimen tapauksessa pehmeästi jazzahtavalla tassuttelulla. I Once Had Youlla laulusolisti Thomas Pareigis pikemminkin brassailee toteutuksen siirappisuudella kuin häpeilee sitä.