Levyarvio: Surusta valoon – Mortalityn albumi kohoaa murheellisesta lähtökohdastaan huolimatta huippumuusikoiden kauniiksi vuorovaikutukseksi

Mortality
Mortality
Eclipse

Pidän musiikkia ensisijaisesti lääkkeenä ja tässä se on juuri sitä. Ehkä maailman parhaan Pink Floyd -tribuuttibändi Pulsen kitaristina ja Eclipse Musicin johtajana tunnettu Tapio Ylinen menetti vaimonsa syövälle 2015 ja äänitteli sen jälkeen ylösrakennuksekseen tekemiä biisiviritelmiä. Vasta myöhemmin niitä kuunnellessa virisi idea konseptialbumista, jonka pohja oli jo luonnollisesti syntynyt.

Tuekseen Ylinen sai melkoisen dreamteamin: trumpettiin Verneri Pohjolan, foneihin Pauli Lyytisen, koskettimiin Aki Rissasen, bassoon Jori Huhtalan, rumpuihin Mika Kallion ja kitaraan Jere Haakanan. Yllättäen säveltäjä itse soittaa kitaraa vain surullisen kauniissa soolointrossa, joka olikin syntynyt koko teoksen ensimmäisenä.

8-osainen suite on loistoesimerkki vuorovaikutuksesta: vaikka väkeviä sooloja riittää ja eri kappaleet ovat eri jäsenten sovittamia, jälki on äärimmäisen kollektiivista ja kulkee sävellysten ehdoilla. Surusta yllättävän nopeasti valoon etenevää linjaa voisi parhaiten kuvailla niin, että sävellykset lähtevät pitkälti vanhan liiton suomiprogesta, mutta toteutus on jazzillinen.

Mortalitya pitäisi ehdottomasti esittää myös livenä, vaikka logistiikka tällä ryhmällä on varmasti superhaasteellista. Hienovaraisen tunteikas ja tyylikkäästi tasapainoinen kokonaisuus!