VARAQUE: Ei hyvältä näytä

Arvio julkaistu Soundissa 2/2010.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Toivelauluja-albumilla (2003) debytoinutta Varaqueta on turha kuvitella kuuntelevansa ilman Ultra Bran muistoja Tuomas Karppisen ollessa säveltäjänä peräti 12-henkilöisen orkesterin Kerkko Koskinen. Koostaan huolimatta Varaque karttaa musiikillista pauhua.

Arvio

VARAQUE
Ei hyvältä näytä
Tallennekarhu

Toivelauluja-albumilla (2003) debytoinutta Varaqueta on turha kuvitella kuuntelevansa ilman Ultra Bran muistoja Tuomas Karppisen ollessa säveltäjänä peräti 12-henkilöisen orkesterin Kerkko Koskinen. Koostaan huolimatta Varaque karttaa musiikillista pauhua. Ison äänen sijaan ryhmä sovittaa laulunsa poikkeuksellisen vaihteleviksi ja lähes kaikkia mahdollisia tyylilajeja hillitysti sekoittavaksi kaleidoskoopiksi. Viulu, huilu, klarinetti ja haitari ovat tavanomaisempien instrumenttien rinnalla aistikkaassa käytössä.

Varaquen laulujen toinen puoli on kappaleiden umpikriittiset tekstit, joiden agitproppisessa imussa Ultra Bra kohtaa niin Muksut kuin muinaisen poliittisen laululiikkeen osoittelevan idealisminkin. Sanoitusten ilmeisen hyvää tarkoittava kaikkitietävyys synnyttää pidemmän päälle vastareaktion ja pakottaa lopulta uskomaan, että Ei hyvältä näytä tarkoittaa myös albumia itseään.

Kaiken epämiellyttävän kritiikissään Varaque on toki oikeassa. Loputtomasti korviin hierottuna jaloudella on kuitenkin riski muuttua luotaantyöntäväksi ylemmyydentunnoksi. Ei hyvältä näytä -levyn lyriikkojen yksipuolisuus on mahdollista kokea sävykkään soitannan vastapainoksi, mutta kuulijan mielikuvituksen Varaque jättää näin tietoisesti vaille elintilaa.

Lisää luettavaa