Juicesta Jethro Tulliin – Elli Haloo listasi inspiraation lähteet Ellipsin takana

Elisa Tiilikainen aka Elli Haloo aka Ellips
Markus Paajala

Elli Haloo valitsi häntä inspiroineita kappaleita kautta aikojen – skaalaa riittää Yesistä Pink Floydin ja Pekka Strengin kautta Pyhimykseen.

Perjantaina ilmestyvän Soundi-lehden kansijutussa Elisa ”Elli Haloo” Tiilikainen avaa Ellips-sooloprojektinsa taustoja. Tulevalla debyyttialbumilla soi kirkkaana ja kovaa Tiilikaisen rakkaus 1970-luvun hippirockiin, progeen ja muuhun hämymmän laidan musiikkiin. Jutun kylkiäisiksi hän kokosi Soundin pyynnöstä soittolistan itseään inspiroineista kappaleista genre- ja vuosirajoista välittämättä. Soittolistan löydät tämän jutun lopusta sekä Soundin Spotify-profiilista.

Ellips-levyn tyyli kumpusi teininä syttyneestä rakkaudesta vanhaan rockiin ja progeen. Kaikki alkoi siitä kun nuori Elli marssi levykauppaan ostamaan kavereidensa epäilyksistä välittämättä Pink Floydin Dark Side Of The Moonin ja rakastui siihen välittömästi. Siltä tieltä ei ollut paluuta.

Kotoakin tuli vaikutteita, sillä molemmat vanhemmat olivat intohimoisia musiikkifaneja, ja etenkin mökkimatkat Tiilikainen muistaa arvokkaina hetkinä, jolloin perhe kuunteli yhdessä levyjä. Vanhempien stereoissa soi niin Juice, Junnu kuin klassinenkin.

– Vasta vähän aikaa sitten kävi ilmi, että iskäkin oli kuunnellut Camelia, mutta me ei oltu ikinä kuunneltu sitä yhdessä, Tiilikainen kertoo. – Mä sanoin, että miksi mä en sun hyllyssä niitä levyjä nähnyt, piti saakeli itse nekin löytää!

Hippirockprojektia nimeltä Ellips alettiin tehdä konkreettisesti pari vuotta sitten. Tiilikaisesta oli alkanut tuntua, että saattaisi olla aika tehdä ”joku omanlainen pläjäys”.

– On se toki hautunut päässä pidempäänkin, mutta Haloon kanssa on ollut sellaista vipinää kun ollaan menty koko ajan eteenpäin. Nyt kun päätettiin pitää pidempi breikki, oli luontevin hetki tehdä jotain ihan muuta, Tiilikainen kertoo.

”Eihän täällä olisi järkeä olla, jos kokisi kaiken pelkästään huonona, mutta kyllä mä kärsin maailmantuskaa.”

Yhden naisen hautajaiset -albumi alkaa siitä, kuinka ihmisen oma maailma on rikki ja päättyy siihen, kuinka koko maapallo on rikki. Välissä ollaan monin tavoin umpikujassa sekä surraan elämän kolhimia ja yhteiskunnan rattaiden väliin tipahtaneita ihmisiä. Tänä kesänä 29 vuotta täyttävän lauluntekijän maailmankuva tuntuu olevan kerrassaan lohduton.

Ei kai maailma oikeasti ole noin toivottaman synkkä paikka?

– No, miten sen kukin kokee! Ei toki, tai siis… Tiilikainen pyörittelee vastausta mietteliäänä.

– Eihän täällä olisi järkeä olla, jos kokisi kaiken pelkästään huonona, mutta kyllä mä kärsin maailmantuskaa. Olen ihan pienestä asti pelännyt kuolemaa valtavasti ja miettinyt kaikenlaisia maailman vääryyksiä. Ja toki mä jo biisejä tehdessäni huomasin, ettei tästä mikään maailman toiveikkain levy tule. Toisaalta, ei sekään ollut tarkoitus, että nyt teen tosi synkän levyn, mutta selkeästi sen oli vain tultava. Näiden asioiden oli tultava ulos.

Soittolista: Elisa Tiilikainen valitsi häntä inspiroineita kappaleita kautta aikojen

Lue pitkä Ellips-haastattelu Soundista 3/2019, joka on kaupoissa perjantaina 22.3. Ellipsin Yhden naisen hautajaiset -albumi ilmestyy 12.4.