Dave Lombardo promotoi nyt kiivaasti tuoretta Rites of Percussion -soololevyään. Miehen haastatteluja näkyy mediakentällä siellä täällä (myös Soundissa 5/23), ja Stereogum näemmä keksi pyytää mieheltä selvitystä siihen, miten vanhan kunnon Angel of Deathin maineikas tuplabassaribreikki keksittiin. Tulipahan tämäkin selväksi!
Lombardo ensinnäkin muistelee, miten nuori ja nälkäinen Slayer halusi venyttää rajoja sen suhteen, miten nopeasti ja äkäisesti voi raskasta rockia soittaa.
”Meidän ajattelutapamme oli, että meidän piti soittaa nopeasti – siis ihan fyysisesti nopeasti, ei mitenkään tietokoneilla avustetusti kuten nykyään”, Lombardo sanoo.
”Silloin piti pystyä hoitamaan hommat omin avuin. En äänittänyt rumpuraitoja klikin kanssa kuin vastan vuoden 2006 Christ Illusionilla , ja silloinkin käytimme klikkiä vain osassa biisiä. Asiat tehtiin siis hyvin primitiivisesti ennen vanhaan. Se, mitä levyillä kuului, oli aitoa. Siinä oli aitoja ihmisiä soittamassa ilman minkään tietokoneen apua.”
Mitä siihen rumpubreikkiin tulee, se juontaa juurensa Lombardon soittamaan rumpusooloon. Kitaristi Jeff Hanneman kiinnitti huomiota tuplabassariosuuteen, ja loppu on historiaa.
”Bändillä oli tapana päästää minut tyystin irti rumpujen äärellä. Soitimme biisiä nimeltä Show No Mercy, ja se käynnistettiin rumpusoololla. Yhdellä keikalla Los Angelesin Valleyssä soitin soolon, ja yhdessä vaiheessa lopetin soiton muuten mutta jatkoin tuplabassareilla”, Lombardo sanoo.
”Hanneman huomasi sen ja sanoi, että meidän pitäisi pistää tuo johonkin biisiin. Sävelsimme silloin Reign in Bloodin kappaleita, ja hän sanoi, että pistä se rumpujuttu keskelle tätä biisiä. Ja niin me teimme.”
